Raskausdiabetes on glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, joka tulee ilmi ensimmäistä kertaa raskauden aikana ja usein häviää synnytyksen jälkeen. Raskausdiabetesta todetaan jopa 19 %:lla raskaana olevista (Kaaja & Vääräsmäki 2019). Diagnoosi tehdään kaksi tuntia kestävällä sokerirasituskokeella.
Seurantaa kuitenkin tulisi jatkaa myös synnytyksen jälkeen, sillä raskausdiabeetikoilla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. (Diabetesliitto 2020.) Raskausdiabetes vaatii muiden sairauksien tavoin hoitoa ja seurantaa.
Kun odottava äiti saa raskausdiabetesdiagnoosin, se johtaa verensokerin omaseurantaan sekä ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutokseen. Omilla valinnoillaan, joita ovat säännöllinen ateriarytmi, oikeanlainen ruokavalio ja sopiva liikunta, voi vaikuttaa raskausdiabeteksen hoitotasapainoon. (Käypä hoito 2013.) Raskausdiabeteksen hoitoon voi liittyä myös lääkehoitoa päivittäisinä insuliinipistoksina. Raskausdiabeetikoista lääkehoitoa tarvitsee noin 15−20 % (Diabetesliitto 2020).
Rasituskoe, vyötärö, verenpaine…
Raskausdiabetesta tulisi seurata raskauden jälkeen riippuen raskausdiabetekseen käytetystä hoitomuodosta 1−3 vuoden välein. Seuranta toteutetaan tekemällä glukoosirasituskoe lääkehoitoa käyttäneille raskausdiabeetikoille 6−12 viikon kuluttua synnytyksestä ja elintapaneuvonnalla hoidetuille raskausdiabeetikoille vuoden kuluttua synnytyksestä.
Glukoosirasituskokeen lisäksi seurataan synnyttäneen äidin vyötärönympärystää, verenpainetta ja seerumin lipidipitoisuutta. Seurannan tulisi tapahtua avoterveydenhuollossa esimerkiksi lapsen neuvolakäyntien yhteydessä. Raskausdiabetes lisää sekä äidin että myös lapsen riskiä saada tulevaisuudessa tyypin 2 diabetes. (Käypä hoito 2013.)
AMK-opinnäytetyössään Ilona Kilpeläinen, Maija Kylliäinen ja Ella Pylväläinen (2020) toteuttivat yhdessä Diabetesliiton kanssa kyselyn raskausdiabeteksen sairastaneille äideille. Kyselyn tarkoituksena oli kuvata kokemuksia raskausdiabeteksen jatkoseurannasta sekä ehdotuksia seurannan kehittämiseen.
Vastaajia oli 33, joista yli puolet ilmaisi, ettei heidän raskausdiabetestaan ollut ollenkaan seurattu synnytyksen jälkeen. Kehittämisehdotuksissa (kuva 2) toivottiin, että jatkoseurannasta muistutettaisiin ja se tapahtuisi vaivattomasti lapsen neuvolakäyntien yhteydessä. (Kilpeläinen ym. 2020.)
Äidin oma motivaatio on merkittävää raskausdiabeteksen omahoidossa erityisesti silloin, kun ohjaus ja neuvonta jää vähäiseksi. Internetistä löytyy paljon hyvää tietoa diabeteksen omahoidosta raskauden aikana, ja esimerkiksi Suomen Diabetesliitolta löytyy vertaistukipalstoja ja verkkovalmennusta, joiden kautta raskausdiabetesta sairastavat äidit saavat tukea ja ideoita raskausdiabeteksen omahoitoon. (Diabetesliitto 2020.)
Kirjoittajat
Ella Pylväläinen ja Ilona Kilpeläinen ovat terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Anja Liimatainen, Ttl, terveydenhoitaja, on terveysalan yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on Ella Pylväläisen, Ilona Kilpeläisen ja Maija Kylliäisen opinnäytetyön ohjaaja.
Lähteet
Diabetesliitto 2020. Raskausdiabetes. [Viitattu 10.12.2020] Saatavissa https://www.diabetes.fi/diabetes/raskausdiabetes
Kaaja, R. & Vääräsmäki, M. 2019. Raskausdiabetes. Terveysportti.fi. [Viitattu 10.12.2020.] Saatavissa https://www-terveysportti-fi.ezproxy.saimia.fi/dtk/dia/koti
Kilpeläinen, I., Kylliäinen M. & Pylväläinen E. 2020. Raskausdiabeteksen jatkoseuranta. LAB-ammattikorkeakoulu. Terveydenhoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Lappeenranta. [Viitattu 10.12.2020.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528340
Kuvat
Kuva 1. Stanias 2018. Stanias / Pixabay. [Viitattu 10.12.2020.] Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/mittari-raskaus-satellite-express-3310287/
Kuva 2. Kilpeläinen ym. 2020. Kilpeläinen, I., Kylliäinen M. & Pylväläinen E. 2020. Raskausdiabeteksen jatkoseuranta. LAB-ammattikorkeakoulu. Terveydenhoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Lappeenranta. [Viitattu 10.12.2020.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528340
