Väestön ikääntyessä ja digitalisaation kehittyessä on alettu etsiä uudenlaisia ratkaisuja ikääntyneiden hoitotyöhön. Kuinka olemassa olevilla resursseilla voitaisiin tuottaa laadukkaampia palveluja ja voisivatko robotit olla hoitotyössä apuna? Yksi ratkaisu tähän ovat erilaiset sosiaaliset hoivarobotit, jotka voivat muun muassa tukea käyttäjiensä liikuntaa ja vuorovaikutusta sekä poistaa yksinäisyyden tunnetta.
Digitalisaation vaikutus terveydenhuoltoon
Digitalisaation ja tekoälyn kehittyminen vaikuttavat myös terveydenhuollon toimintaan. Kehityksen odotetaan toisaalta laskevan kustannuksia, mutta myös parantavan laatua. Ennen kaikkea toivotaan kuitenkin palvelujen saatavuuden helpottuvan esimerkiksi erilaisten etävastaanottojen ja muiden digitaalisten ratkaisujen kehittymisen myötä. (Mattsson 2019, 286—287)
Tekoälyn kehitys tarjoaa lisäksi mahdollisuuden diagnosoida sairauksia yhä nopeammin ja paremmin, sekä ennen kaikkea kohdentaa terveydenhuollon resursseja tehokkaammin potilaan entistä paremman hoidon takaamiseksi (Panch et al. 2019, 1). Terveydenhuollossa myös robotteja on hyödynnetty jo 1990-luvulta lähtien. Ihmisten elinikien pidentyessä ja toisaalta syntyvyyden laskiessa on syntymässä tilanne, jossa ikääntyviä ei ole hoitamassa enää riittävää määrää ihmisiä. Tarve robottiteknologialle, joka pystyy auttamaan terveydenhuoltoa ja erityisesti iäkkäiden hoitoa terveydenhuollon henkilöstövajeen uhatessa, on siis selkeä. (Kim 2018, 155)
Sosiaaliset hoivarobotit hoitotyön apuna
Sosiaaliset hoivarobotit ovat yksi esimerkki robotiikan hyödyntämisestä terveydenhuollossa. Sosiaalisella hoivarobotilla tarkoitetaan joko autonomisesti tai puoliautonomisesti toimivia robotteja, jotka pystyvät kommunikoimaan ihmisen kanssa. Tällaisia robotteja ovat esimerkiksi vauvahyljettä muistuttava Paro-robotti sekä ihmistä muistuttavat Zora- ja Pepper-robotit.
Kauton (2020) selvityksen mukaan toistaiseksi hoivarobotteja on kehitetty lähinnä yhden tehtävän hoitamiseen. Erilaiset sosiaaliset hoivarobotit soveltuvatkin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Edellä mainittu Paro-robotti soveltuu erityisesti mielen hyvinvoinnin tukemiseen (esim. Abbott ym. 2019) ja vähentää yksinäisyyden tunnetta (esim. Hung ym. 2019). Zora- ja Pepper-robotit puolestaan aktivoivat käyttäjiään liikkumaan (esim. Huisman & Kort 2019) ja lisäävät vuorovaikutusta (esim. Ujike ym. 2019).
Sosiaaliset hoivarobotit herättävät yleisesti kiinnostusta käyttäjissään ja tuovat vaihtelua päiviin. Niiden käyttöä kuitenkin rajoittavat muun muassa korkea hinta ja huoli inhimillisyyden heikkenemisestä hoitotyössä. Tulevaisuudessa erilaisten robottien käyttö terveydenhuollossa tulee kuitenkin varmasti lisääntymään ja tekniikan kehittyessä myös hoivarobotit voivat olla entistä enemmän avuksi ikääntyneiden palveluissa. Samalla myös ennakkoluulot vähenevät ja kustannukset laskevat hoivarobottien käytön yleistyessä.
Kirjoittajat
Arto Kautto on tutkinut LAB-ammattikorkeakoululle tekemässään sairaanhoitaja (YAMK) -opinnäytetyössään sosiaalisten hoivarobottien käyttöä ikääntyneiden kotihoitopalveluissa. Tutkimus tehtiin integroivana kirjallisuuskatsauksena.
Taina Anttonen toimii yliopettajana Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -ylempi AMK-koulutusta.
Lähteet
Abbott, R., Orr, N., McGill, P., Whear, R., Bethel, A., Garside, R., Stein, K. & Thompson‐Coon, J. 2019. How do “robopets” impact the health and well‐being of residents in care homes? A systematic review of qualitative and quantitative evidence. International Journal of Older People Nursing 14(3). 1-23. [Viitattu 13.10.2020]. Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/opn.12239
Huisman, C. & Kort, H. 2019. Two-year use of care robot Zora in Dutch nursing homes: An evaluation study. Healthcare 7(1). 31. [Viitattu 28.3.2020]. Saatavissa: https://www.mdpi.com/2227-9032/7/1/31#cite
Hung, L., Liu, C., Woldum, E., Au-Yeung, A., Berndt, A., Wallsworth, C., Horne, N., Gregorio, M., Mann, J. & Chaudhury, H. 2019. The benefits of and barriers to using a social robot PARO in care settings: a scoping review. BMC Geriatrics. Vol. 19(232). 1-10. [Viitattu 13.10.2020]. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1186/s12877-019-1244-6
Kautto. A. 2020. Sosiaalisten hoivarobottien hyödyt Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ikääntyneiden kotihoitopalveluissa: Integroiva kirjallisuuskatsaus. Ylempi AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kampus. [Viitattu 30.11.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025240
Kim, J. 2018. Use of Robots as a Creative Approach in Healthcare ICT. Healthcare Informatics Research. Vol. 24(3). 155-156. [Viitattu 31.3.2020.] Saatavissa: https://synapse.koreamed.org/search.php?where=aview&id=10.4258/hir.2018.24.3.155&code=1088HIR&vmode=FULL
Mattsson, T. 2019. Editorial: Digitalisation and Artificial Intelligence in European Healthcare. European Journal of Health Law. Vol. 26(4). 285-288. [Viitattu 31.3.2020.] Saatavissa: https://brill.com/view/journals/ejhl/26/4/article-p285_1.xml
Panch, T., Mattie, H., & Celi, L. 2019. The “inconvenient truth” about AI in healthcare. Npj Digital Medicine 2 (1). 1-3.
Ujike, S., Yasuhara, Y., Osaka, K., Sato, M., Catangui, E., Edo, S., Takigawa, E., Mifune, Y., Tanioka, T. & Mifune, K. 2019. Encounter of Pepper-CPGE for the elderly and patients with schizophrenia: an innovative strategy to improve patient’s recreation, rehabilitation, and communication. The Journal of Medical Investigation. Vol. 66. 50-53. [Viitattu 13.10.2020.] Saatavissa:https://www.jstage.jst.go.jp/article/jmi/66/1.2/66_50/_pdf
Kuva
Kuva 1. Garrison, C. 2016. Flickr. [Viitattu 29.11.2020]. Saatavissa: https://www.flickr.com/photos/chadgarrison/25811684276/
