Puhelin soi keskusvalvomossa, sairaanhoitaja vastaa: ”MET-puhelin”. Parin sekunnin jälkeen MET-ryhmään kuuluville henkilöille ilmoitetaan hälytyksestä: missä rakennuksessa, kerroksessa, osastolla, mikä huone ja mikä tilanne potilaalla on? MET-ryhmä lähtee hälytyksen saatuaan rauhallisesti kohti kohdettaan. Kaikille näyttää olevan selvää, mitä tehdään.
MET on ryhmä, medical emergency team, joka vastaa sairaalan sisäisistä hätätilanteista. Toiminnan tavoitteena on muun muassa ennaltaehkäistä sairaalan potilaiden sydänpysähdyksiä ja suunnittelematonta tehohoitoa tilanteissa, joissa potilaan vointi on selvästi heikentynyt, mutta kyseessä ei vielä ole selkeä elvytystilanne. (Kantola & Kantola, 2016).
Onko MET-toiminnasta perehdytystä? Pätevöittääkö vaikkapa vuoden työkokemus tehovalvontaosastolla toimimaan osaavana MET-hoitajana? Tätä selvitettiin kehittämistehtävässä.
MET ja sairaanhoitajan osaamisvaatimukset
Käypä hoito on asettanut suosituksen, jonka mukaan sairaaloilla tulee olla selkeästi määritelty ympärivuorokautinen vaste teho- ja valvontaosastojen ulkopuolella tapahtuviin potilaiden peruselintoimintojen häiriöihin. MET-toiminta perustuu hyvään kommunikaatioon, vahvaan ammattitaitoon ja tietotaitoon sekä toimivaan yhteistyöhön eri ammattilaisten ja osastojen välillä. (Käypä hoito -suositus 2021).
MET-toiminnassa yhdistyvät hätätilanne ja tehohoitotyön osaaminen, joiden perusteet tulee osata ennen kuin voi toimia sairaanhoitajana MET-ryhmässä. Kehittämistehtävässä laadittiin Hyvinkään sairaalan tehovalvontayksikölle suuntaviivat, joita voidaan hyödyntää MET-hoitajan perehdytyksessä.
Kliiniset taidot, tiimityöskentely, työpajat
Perehtyvä sairaanhoitaja kartuttaa osaamistaan tehovalvonnassa teknisissä ja ei-teknisissä taidoissaan. Tähän kuuluvat kliiniset hoitotyön taidot ja tiimityö. Perehtymistä tukee itseopiskelumateriaali, josta löytyvät muun muassa MET-toiminnan toimintaperiaatteet ja tavoitteet.
Perehdytys jatkuu tutustumisella MET-toimintaan. MET-vastuuhoitaja tutustuttaa perehtyjän toimintaan ja välineistöön, niiden käyttöön ja käyttökuntoon saattamiseen. Apuna käytetään osaston laitepassia, johon merkitään läpikäydyt asiat. Laitepassiin liittyviä asioita voi harjoitella myös itsenäisesti.
Perehdytyksen jälkeen alkaa harjoittelu MET-hoitajaksi. Se toteutetaan jatkuvilla ja toistuvilla työpajoilla, joissa harjoitellaan varsinaista MET-toimintaa alkaen helpommista potilastapauksista edeten vaativampiin. Esimerkkinä on potilastapaus, jonka vitaalielintoiminnoissa tapahtuu muutos huonompaan. Perehtyvä hoitaja harjoittelee potilaan tutkimista ja hoitoa. Tämän jälkeen tilannetta arvioidaan yhdessä työpajan ohjaajan ja perehtyjän kanssa.
Työpajoista edetään elvytyskoulutuksiin ja tämän jälkeen MET-simulaatioihin. Näiden harjoitusten aikana ja jälkeen, ennen varsinaista vastuuroolia MET-hälytyksellä, tulisi päästä kolmantena hoitajana mukaan varsinaisille MET-hälytyksille. Tässäkin tulee kysymykseen osaston resurssoinnit, eli aina ei ole osaston potilastilanteen takia mahdollista irrottaa kolmea hoitajaa kentältä.
MET-hoitajan koulutuspolku on tarkoitus ottaa käyttöön Hyvinkään sairaalassa vuoden 2022 aikana ja kehittää sitä edelleen niin, että koulutuspolusta saadaan pysyvä malli.
Riia Häggman ja Pauline Mäyränen toimivat sairaanhoitajina Hyvinkään sairaalan tehovalvontayksikössä ja opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulun Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Sari Nieminen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja toimii opettajana Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Lähteet
Kantola, T. & Kantola, T. 2016. Medical Emergency Team (MET) – apua osastolle elvytystä kevyemmin perustein. Finnanest. Viitattu 7.4.2022. Saatavissa http://www.finnanest.fi/files/kantola_kantola_met.pdf
Käypä hoito. 2021. Elvytys. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Viitattu 7.4.2022. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/kht00112
