Jääkauden jäljet luonnossa, kauniit järvi- ja harjumaisemat sekä arvokas kulttuuriperintö ovat vahvoja luontaisia vetovoimatekijöitä kuuden Päijät-Hämeen kunnan alueet kattavassa Salpausselkä Geoparkissa. Alueen reitit ja nähtävyyskohteet esittelevät monipuolisesti luontoamme ja tarjoavat oivat puitteet hyvinvointia tukevaan lähimatkailuun. Alueelta löytyy monia kiinnostavia pienkohteita, joissa pääsee tutustumaan 1900-luvun luontaiselinkeinojen päijäthämäläiseen historiaan.
Tukkijätkien jalanjäljillä Savottapolulla
Savottapolulla Tarusjärven retkeilyalueella, Padasjoella, voi tutustua metsien käytön historiaan. Noin neljän kilometrin mittaisen merkityn reitin varrella kulkijan matkaa elävöittävät tarinat savottaelämästä ja alueen erakkoasujien kohtaloista. Miten päättyi kolmen veljeksen laiton mullipaistin hakureissu Kalkkalan tilan maille? Millaisen palveluksen torpparikulttuuri tietämättään on tehnyt meidän aikamme puunjalostusteollisuudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille? Savottapolun varrella kiinnostavia nähtävyyskohteita ovat muun muassa Kristiaanin torppa sekä kaunis Kelkutteen harju ja sitä ympäröivät korpimetsät.
Erakkotarinoita ja kalastuksen historiaa
Suomen vapaa-ajankalastusmuseo Vääksyssä, Asikkalassa, esittelee pyyntikulttuurin historiaa ja päijäthämäläisen uistimen menestystarinaa. Siellä kuulet, miten Rapala kasvoi yhden asikkalalaisen miehen uistinpajasta maailman suurimmaksi uistinvalmistajaksi ja maailmanlaajuiseksi kalastusvälinekonserniksi. Myös Päijänteen kansallispuistossa kalastuksen historiaa on tuotu esille tarinoin, joista tunnetuin lienee Koreakoivun saaren erakon, mestarikalastaja Toivo Pylvänäisen tarina. Erakon entinen kotimökki syrjäisellä Päijänteen kansallispuiston keskellä sijaitsevalla saarella on nykyisin monien tilausristeilyjen ja melontaretkien pysähdyspaikka.
Perinteiden tuntemus luo paikallisylpeyttä
Tarinat ja perinteisiin elinkeinoihin liittyvät taidot sekä välineet ovat arvokas lisä myös matkailulle. Pysähtyminen tarinoiden äärelle saa meidät miettimään, ymmärtämään ja arvostamaan ympäristömme historiaa. Geopark-toiminnassa pyritään geomatkailun kehittämisen ohella lisäämään alueen asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja luomaan eräänlaista paikallisylpeyttä, joka tukee kestävän matkailun kehittämistä. Tämän paikallisylpeyden rakentaminen on eräs Lahden ammattikorkeakoulun ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisen Salpausselkä Geopark näkyväksi -hankkeen tavoitteista.
Kirjoittaja
Päivi Tommola, YTM, työskentelee projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa Salpausselkä Geopark näkyväksi -hankkeessa. Hankkeen rahoittajana toimii Maaseuturahasto.
Linkit
LAB. 2020. Salpausselkä Geopark näkyväksi – elinvoimaa Päijät-Hämeeseen. [Viitattu 23.4.2020.] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/salpausselka-geopark-nakyvaksi-elinvoimaa-paijat-hameeseen
Kuvat
Metsähallitus. Mestarikalastaja Toivo Pylvänäisen mökki Päijänteen kansallispuiston keskellä, Koreakoivun saaressa, on hieno käyntikohde melontaretkelle. Saari kuuluu Natura 2000-alueeseen. [Viitattu 23.4.2020.] Julkaisematon.
