Ikääntyneiden kivunhoito nojaa usein lääkehoitoon, vaikka suositukset painottavat lääkkeettömiä menetelmiä. Lääkitys kuormittaa sekä taloutta, terveyttä että ympäristöä. Haitta‑ ja yhteisvaikutusten riski kasvaa iän, muiden sairauksien ja pitkäaikaisen käytön myötä.
Lääkkeettömät keinot, kuten liikunta, kognitiivis‑behavioraaliset menetelmät sekä kylmä‑ ja lämpöhoito, voivat lievittää kipua. Myös musiikki voidaan nähdä edullisena, helposti toteutettavana ja yksilöllisesti muokattavana vaihtoehtona osana kivunhoitoa.
Ikääntyminen haastaa kipulääkityksen turvallisuutta
Kivun yleisyys kasvaa iän myötä. Breivikin ym. (2012) mukaan 19 % aikuisista kokee kroonista, keskivaikeaa tai vaikeaa kipua. Ikääntymisen myötä kivun esiintyvyys lisääntyy: kotona asuvista 30–60 % ja laitoshoidossa olevista 45–85 % kokee tuki- ja liikuntaelimistön kipuja (Sipilä 2013, 468). Jatkuvaa kipua esiintyy jopa kolmanneksella (Kalso 2018, 535).
Kalson (2018, 535–536) mukaan ikääntyminen heikentää hermoston, elinten ja elinjärjestelmien toimintaa, mikä voi vaikuttaa kipukokemukseen, kivun tunnistamiseen ja lääkehoidon turvallisuuteen. Opioidit voivat aiheuttaa väsymystä, sekavuutta, ummetusta, unettomuutta ja riippuvuutta sekä lisätä kaatumisriskiä. Tulehduskipulääkkeet lisäävät muun muassa munuaisvaurioiden, verenpaineen nousun ja ruoansulatuskanavan haittojen riskiä (Ekström 2020, 416; Kipu: Käypä hoito -suositus 2026; Markovics ym. 2025).
Perussairaudet ja monilääkitys vaikeuttavat turvallista lääkehoitoa, ja hoidossa on huomioitava myös mieliala, yksinäisyys sekä sosiaalinen ja fyysinen aktiivisuus (Kalso 2018, 535), johon lääkehoito ei pysty vastaamaan.
Musiikki vaikuttaa aivoihin
Suomen Kipu ry:n mukaan musiikkia hyödynnetään masennuksen, ahdistuksen ja kivun hoitoon sekä tunteiden käsittelyn ja nukahtamisen apuna. Pelkästään musiikin kuuntelemisen avulla on mahdollista vähentää kivun koettua voimakkuutta esimerkiksi kroonisen tai syöpäkivun yhteydessä.
Pitkäniemen ym. (2020) mukaan musiikin kuunteleminen aktivoi laajoja verkostoja molemmilla aivopuoliskoilla, erityisesti otsa-, ohimo- ja päälakilohkon sekä limbisen järjestelmän alueilla, jotka osallistuvat kuulemiseen, muistiin, tarkkaavaisuuteen, motorisiin toimintoihin ja tunteiden käsittelyyn. Musiikin avulla onkin mahdollista tukea myös neurologista kuntoutumista.
Ukkola‑Vuoti (2019) tuo esiin, että musiikin kipua lievittävät vaikutukset perustuvat useisiin toisiaan täydentäviin neurobiologisiin ja psykofysiologisiin mekanismeihin. Miellyttävä musiikki lisää endogeenisten opioidien vapautumista (Putkinen ym. 2025) ja aktivoi aivojen dopaminergistä palkitsemisjärjestelmää, mikä vahvistaa mielihyvää ja osallistuu musiikin kipua lievittävään vaikutusmekanismiin (Ukkola-Vuoti 2019).
Musiikin avulla on mahdollista vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan vähentäen sympaattista aktivaatiota ja stressivälittäjäaineiden eritystä, mikä näkyy muun muassa sykkeen, verenpaineen ja hengityksen tasaantumisena sekä immuunijärjestelmän vahvistumisena. Musiikki voi myös siirtää tarkkaavuutta pois kivusta. (Sipilä & Siren 2025; Ukkola-Vuoti 2019.)
Kaikilla on oikeus musiikkiin
Musiikin käyttö ei ole vain musiikkiterapeuttien yksinoikeus, vaan myös muut terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää sitä osana hoitoa. Hoitajat ja omaiset voivat tukea musiikin käyttöä esimerkiksi yhteislaulun, musiikkitoiveiltojen tai teknisten apuvälineiden avulla. Musiikkihetket, levyraadit ja tanssituokiot sopivat hyvin myös hoivakotiympäristöön, ja tarvittaessa tanssi voidaan toteuttaa pyörätuolitanssina.
Fysioterapeutti voi ohjata asiakasta kuuntelemaan mielimusiikkiaan rentoutumisen tai harjoittelun ohella. Jämsén ja Parviainen (2026) tuovat opinnäytetyössään esiin, että musiikki on luonteva osa ikääntyneiden lääkkeetöntä kivunhoitoa fysioterapeuttisissa menetelmissä.
Kirjoittajat:
Tarja Jämsén on valmistumassa oleva fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Breivik, H., Collett, B., Ventafridda, V., Cohen, R. & Gallacher, D. 2012. Survey of chronic pain in Europe: Prevalence, impact on daily life, and treatment. Viitattu 19.4.2026. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1016/j.ejpain.2005.06.009
Ekström, K. 2020. Lifestyle factors ja kipu. Teoksessa Luomajoki, H., Koho, P., Ojala, T., Röning, T., Takatalo, J., Tarnanen, S., Holopainen, R., Mikkonen, J. Ekström, K. & Kouri, J. Ammattilaisen kipukirja. Lahti: VK-Kustannus Oy.
Jämsén, T. & Parviainen, S. 2026. Ikääntyneen lääkkeetön kivunhoito. Infograafit hoitajille fysioterapeuttisten menetelmien hyödyntämiseen palvelutaloissa. Opinnäytetyö. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa URN:NBN:fi:amk-2026051913928
Kalso, E. 2018. Iäkkäiden kipu. Teoksessa Kalso, E., Haanpää, M., Hamunen, K., Kontinen, V., Vainio, A. (toim.) Kipu. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Kipu. Käypä hoito -suositus. 2026. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa www.kaypahoito.fi
Markovics, D., Virág, A. & Gadó, K. 2025. Management of Chronic Pain in Elderly Patients: The Central Role of Nurses in Multidisciplinary Care. Geriatrics (Basel). 2025 Aug 14;10(4):110. Viitattu 19.4.2026. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC12385584/
Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 19.4.2026. Saatavissa www.kaypahoito.fi
Pitkäniemi, A., Sihvonen, A., Särkämö, T. & Soinila, S. 2020. Musiikki-interventiot kivun hoidon osana. Lääkärilehti 37/2020, 1843–1848. Viitattu 19.4.2026. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/musiikki-interventiot-kivun-hoidon-osana/?public=c4f48a03ed7ee43e98fb9cea119d1c29
Putkinen, V., Seppälä, K., Harju, H., Hirvonen, J., Karlsson, HK. & Nummenmaa, L. 2025. Pleasurable music activates cerebral µ-opioid receptors: a combined PET-fMRI study. Eur J Nucl Med Mol Imaging. 2025 Aug;52. 3540–3549. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC12316753/
Sipilä, S. 2013. Gerontologinen fysioterapia. Teoksessa Heikkinen, E., Jyrkämä, J. & Rantenen, T. (toim.) Gerontologia. 3. uudistettu painos. Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim.
Suomen Kipu ry. Musiikki toimii tehokkaasti hyvinvointia edistäen. Viitattu 19.4.2026. Saatavissa https://www.suomenkipu.fi/tietoa/omahoito/musiikki/#:~:text=Musiikin%20k%C3%A4ytt%C3%A4minen%20kivun%20omahoidon%20keinona,korostunutta%20v%C3%A4symyst%C3%A4%20ett%C3%A4%20toisaalta%20ylivirittyneisyytt%C3%A4
Ukkola-Vuoti, L. 2019. Miten musiikki vaikuttaa terveyteen. Suomen lääkäriliitto. Nro 21/2019. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/045ba047-36de-42a3-a8b8-1f706b206115/content
