Sairaalahoidon on todettu passivoivan ja alentavan ikääntyneen itsenäistä toimintakykyä. Sen takia tulisi pyrkiä mahdollisimman nopeaan kotiutukseen. (Wuorela & Viikari 2019.) Lyhyitä sairaalajaksoja varten tarvitaan pysyvä kotiutuksen toimintamalli, joka luo hoidolle suunnitelmallisuutta ja sujuvuutta potilaiden siirtymiseen pois sairaalahoidosta (Mäntyselkä 2021). Toimintamallin tarkoituksena on valmistaa potilas kotiin paluuseen sekä varmistaa hoidon jatkuvuus kotona (Palonen ym. 2020). Useimmiten kotiutus liitetään vain hoitojakson loppuosaan, vaikka kotiutusprosessin suunnittelu tulisi aloittaa jo sairaalaan tultaessa osaksi koko hoitojaksoa, osastolle tulovaiheesta kotiin lähtöön saakka (Mäkiniemi ym. 2017).
Ikääntyneiden kotiutus on tärkeä kehittämishaaste, jolla voidaan parantaa palvelujen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta (mm. de Barros ym. 2021). Yhteiskunnallinen vaikuttavuus muodostuu ilmiön suuresta volyymista, sillä ikääntyneitä henkilöitä kotiutetaan sairaalasta satoja tuhansia vuosittain. Hyvinvointialueilla on usein käytössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kotihoidon yhteiskehittämiseen perustuvia toimintakäytäntöjä potilaiden turvallisen kotiutumisen varmistamiseksi. Käytännössä kotiutuksen suunnitellusta ja seurannasta vastaa kotiutustiimi, johon on myös yhdistetty asiakasohjauksen toimintamalleja ja niiden kehittämistä kansallisissa kärkihankkeissa. (Kehusmaa ym. 2018.) Osa tätä kokonaisuutta on kotiutusprosessin kehittäminen sairaalaosaston näkökulmasta.
Ikääntyneen potilaan kotiutuksen kehittäminen
Niittymäki (2023) kehitti YAMK-opinnäytetyössään ikääntyneiden potilaiden kotiutusta sairaalaosastolta kotihoitoon. Kehittämistyössä tunnistettiin haasteita kotiutuksen suunnittelussa, ikääntyneiden potilaiden toimintakyvyn arvioinnissa, tiedonkulussa ja kirjaamisessa. Niittymäki (2023) kehitti ikääntyneen turvallisen kotiutukseen toimintamallin, jossa kotiutuksen suunnittelu perustuu toimintakyvyn arviointiin 15 osa-alueesta muodostuvan OSKOTIA-taulukon avulla. Toimintamalliin (Niittymäki 2023) on liitetty ohjeet erilaisille hoidon tarpeen tasoille, eri ammattiryhmien yhteistyölle sekä ISBAR-raportointimalli tiedonkulun tehostamiseksi (ks. Kinnunen & Helavuo 2019.)
Kehittämistyön jatkaminen
Niittymäen (2023) opinnäytetyö osoittaa, että kotiutusprosessiin liittyy useita kehittämishaasteita ja -tarpeita. Kehittämistyön jatkaminen edellyttää luotujen toimintamallin käyttöönottoa ja toimivuuden arviointia monipuolisesti eri näkökulmista ottamalla huomioon käytössä olevat toimintakyvyn, kustannustehokkuuden sekä vaikuttavuuden mittarit alue- ja kansallisella tasolla. Keskeiseksi muodostuu myös kotitutumisen prosessiin osallistuvien ammattiryhmien osallistaminen jatkotyöstämisen kaikkiin vaiheisiin.
Kirjoittajat
Ida Niittymäki on joulukuussa 2023 valmistuva LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja YAMK-opiskelija.
Arja-Tuulikki Malin on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
de Barros, L. B., Bassi, L. de C., Caldas, L. P., Sarantopoulos, A., Zeferino, E. B. B., Minatogawa, V. & Gasparino, R. C. 2021. Lean Healthcare Tools for Processes Evaluation: An Integrative Review. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(14), 7389-. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph18147389
Kehusmaa, S., Mäkelä, M. & Heikkilä, R. 2018. Asiakasohjaus sairaalasta kotiutuessa – tarpeet ja palveluratkaisut. Tutkimuksesta tiiviisti 2018_014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136380/URN_ISBN_978-952-343-122-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kinnunen, M. & Helovuo. 2019. Potilasturvallisuuden varmistaminen. Duodecim. Sairaanhoitajan käsikirja.
Mäkiniemi, E., Koljonen, M., Ojala, R. & Laitinen, K. 2017. Lääkeneuvonta ja lääkityslistan ajantasaisuuden varmistanen sairaalasta kotiutuessa. Dosis nro 4, 264–265. Suomen farmasialiitto ry. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://dosis.fi/wp-content/uploads/2018/03/Dosis_4_2017.pdf
Mäntyselkä, P. 2021. Hoidon jatkuvuus vähentää kuolleisuutta. Duodecim nro 137, 1849. Viitattu 29.11.2023 . Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16421
Niittymäki, I. 2023. Osastolta kohti kotia-toimintamallin kehittäminen: ikääntyneen turvallinen kotiutuminen sairaalasta kotihoitoon. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Lab ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832421
Palonen, M., Kariniemi, K., Peltola, P., Pesonen, H-M., Rantanen, A., Siira, H., Jolanki, O., Saarinen, A. & Stolt, M. 2020. Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta – hotus-hoitosuositus. Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 15.9.2023. Saatavissa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/12/ika-hoitosuositus.pdf
Shutterstock. 2023. Hoitaja ja potilas. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.shutterstock.com/fi/search/hoitaja-ja-potilas
Wuorela, M. & Viikari, L. 2019. Vanhuksen toimintakyvyn arviointi akuuttisairaanhoidossa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 135 (17). Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15095
