Simulaatio motivoi oppimaan käytännönläheisesti

Simulaatio-oppiminen on käytännönläheinen tapa hankkia osaamista (Jacobs 2019). Ensihoitajakoulutuksessa opiskelijat osallistuvat simulaatio-opetukseen lukuisia kertoja. Simulaatio menetelmänä on siis monille tuttu. Myös opinnäytetyön osan toteuttaminen simulaationa on koettu motivoivaksi ja innostavaksi.

PelArviHoiva-hankkeen tavoitteena on hoivalaitosympäristöjen palo- ja poistumisturvallisuuden arvioinnin yhtenäistäminen ja parantaminen. Hankkeessa kehitetään hoivalaitosyksikön poistumisturvallisuuden tilaa kuvaava mittari, jossa hyödynnetään asukkaiden toimintakyky- ja henkilöstömitoitustietoja. (Etelä-Karjalan pelastuslaitos 2023).

Ensihoitajien työnkuvaan kuuluvat säännölliset simulaatioharjoitukset ja tilanteet. Mahdollisuus luoda simuloitu tilanne itse toi uuden näkökulman simulaatiotilanteiden tarkasteluun. On mahdollista, että opiskelijat pääsevät itse suunnittelemaan simulaatioita tulevassa työssään. Esimerkiksi ensihoidossa käytetään paljon simulaatioita oppimistarkoituksissa ja koetilanteissa. Simulaation hyödyntäminen opinnäytetyössä auttaa harjaantumaan siihen, miten simulaatioita toteutetaan ja miten sen vaikutuksia voidaan arvioida.

Ymmärrys ikääntymisen vaikutuksista poistumisturvallisuuteen on tärkeää

Opinnäytetyössä toteutetun simulaation avulla (Coco ym. 2024) selvitettiin, voidaanko ikäpukuja hyödyntää ikäihmisten poistumiskyvyn arvioimisessa. Simulaatiossa käytettiin Wolfgang Mollin kehittämää GERT-ikäpukua, jolla Mollin (2022) mukaan voidaan simuloida toimintakykyyn tieteellisesti todistettuja vaikutuksia, joita ikääntymisessä tapahtuu.

Simulaatiot toteutettiin LABin Lahden kampuksella. Simulaatioihin osallistui yhteensä 19 LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Osallistujat olivat terveitä nuoria aikuisia. Simulaatioissa mitattiin osallistujien suoritusten aikaa erilaisissa arjen tilanteissa ikäpuvun kanssa ja ilman sitä. (Coco ym. 2024.)

Simuloiduissa olosuhteissa tutkittiin muun muassa, kuinka GERT-ikäpukuun pukeutuneelta henkilöltä sujui istumaan ja seisomaan nousu, pukeutuminen ja huoneesta poistuminen, kun samanaikaisesti puku heikensi näköä, kavensi näkökenttää, huononsi korkeataajuisten äänteen kuulemista, rajoitti pään liikkeitä, jäykisti niveliä, heikensi lihasvoimaa, vaikeutti esineisiin tarttumista ja heikensi koordinaatiokykyä. Pukuun kuului esimerkiksi käsi- ja jalkapainot, jotka hidastivat istumaan nousua ja kävelyä, sekä painoliivi, joka vaikeutti liikkumista yleisesti. (Coco ym. 2024.)

GERT-ikäpuku havainnollistaa ikääntymisen vaikutuksia toimintakykyyn

Oli mielenkiintoista oivaltaa ja nähdä, millaisia vaikutuksia ikäpuvulla oli henkilön toimintakykyyn ja miten erilaisia vaikutukset olivat eri henkilöiden välillä. Lisäksi todettiin konkreettisesti, miten ikääntyminen vaikuttaa henkilöön tilanteissa, joissa rakennuksesta pitää poistua turvallisesti. GERT-ikäpuku vaikutti hidastavan osallistujan toimintakykyä. (Coco ym. 2024.)

Simulaation tulokset antoivat viitteitä, että GERT-ikäpukua voisi mahdollisesti käyttää suuntaa antavana simulaatiotyökaluna mitattaessa aikaa, joka ikääntyneellä ihmisellä kuluu huoneesta poistumiseen. Mittaustilanteissa huomattiin myös joitakin kehittämistarpeita GERT-ikäpuvun käytössä simulaatiotyökaluna. (Coco ym. 2024.)             

Simulaatio oli merkityksellinen kokemus

Simulaatio osana opinnäytetyötä koettiin mielenkiintoiseksi suunnitella ja toteuttaa ja tulevien työtehtävien kannalta merkitykselliseksi. Prosessi lisäsi konkreettisesti opiskelijoiden käsitystä siitä, mitä muutoksia ikääntyminen luo ihmisen kehoon ja kuinka ikääntyneiden suoritus- ja toimintakyvyn rajoitukset pitää ottaa huomioon työtehtävissä silloin, kun ikääntynyt täytyy siirtää jatkohoitoon, esimerkiksi siirtotavan valinnassa.

Ikääntyminen itsessään vaikuttaa monella tavalla toimintakykyyn, eikä aina välttämättä ole kyse sairauden aiheuttamasta tilasta. Tästä kokemuksesta uskotaan olevan apua kaikenlaisissa hoitoalan työtehtävissä ikääntyneiden parissa, niin ensihoidossa kuin sairaalamaailmassakin.

Lähteet

Coco, R., Hämäläinen, A., Jouhenvaara, T. & Schmidt, T. 2024. GERT-ikäpuvun käyttö simulointityökaluna. Opinnäytetyö, ensihoitaja AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100926284

Etelä-Karjalan pelastuslaitos. 2023. Kvantitatiivisen paloturvallisuusarvioinnin kehittäminen monimuotoistuviin hoivalaitosympäristöihin -hankkeen tiedote. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2023-11/Pel%20Arvi%20Hoiva%20Hanketiedote_1.2.2023.pdf

Jacobs, R., 2019. Paramedic Students’ Experiences with Simulation-Based Learning. Journal of Innovation in Polytechnic Education. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.69520/jipe.vi1.58

Moll, W. 2022. Produkt+Projekt. Age simulation suit. GERT. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://www.age-simulation-suit.com/download/Age_simulation_suit.pdf