Simulaatiopedagogiikkaa käytetään laajasti hoitotyönkoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella. Simulaatio-opetuksella on todettu merkittäviä vaikutuksia opiskelijan tietotaitoon, kliiniseen osaamiseen sekä ammatilliseen kasvuun (Abulebfa ym. 2021). Simulaatiopedagogiikassa hyödynnetään eri oppimisen vaiheita. Oppiminen etenee vaiheittain esivalmisteluista oppimiskeskustelu debriefing-purkukeskusteluun ja jälkitöihin (Niemi ym. 2019). Simulaation jälkeistä debriefing-purkukeskustelua pidetään oppimisen kannalta tärkeimpänä vaiheena. (Mattila 2017.)
Hoitotyön koulutusohjelmassa simulaatio-oppimista hyödynnetään muun muassa lääkehoidon opintojaksolla, jonka oppimistavoitteina on turvallinen lääkehoito ja sen toteuttaminen. Simulaatiossa käydään läpi lääkkeen käyttökuntoon valmistaminen, lääkkeenanto sekä lääkehoidon ohjaus rintakipupotilasesimerkin kautta.
Tavoitteena oppimistilanteen vaikuttavuus
Seurantakorttien tarve nousi simulaatiota havainnoivien opiskelijoiden aktivointitarpeesta. Havainnointitehtävillä edistetään toimintaa seuraavaa opiskelijaa sitoutumiaan oppimistilanteeseen (O´Reagan ym. 2016). Edeltävissä lääkehoidon simulaatiossa hyödynnettiin World Health Organization tuottamaa lääkehoidon 7 oikein -sääntöä (Smeulers ym. 2015), mutta kokemuksen kautta todettiin, että se on liian suppea turvalliseen lääkehoidon toteuttamiseen lääkehoidon simulaatiossa. Tavoite oli saada simulaation purkukeskustelua opiskelijakeskeisemmäksi sekä luoda yhteys oppimistilanteen vaikuttavuuteen.
![[Alt-teksti: suurikokoinen kortti, jossa lukee seurantatehtävät simulaatioon. Potilaan tutkiminen, vuorovaikutus ja tilannetietoisuus, turvallinen lääkehoito, aseptiikka, raportointi ja ohjaaminen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/09/587_2023_Simulaation-seurantakortista-apua-purkukeskusteluun-1024x664.jpg)
Uutta seurantakorttia alkoivat valmistella kirjoittaja sekä LABin Lahden kampuksen simulaatio-ohjaaja Sannakaisa Marjamäki-Nieminen. Yhteistyöllä saatiin kohdennettua seurantateemat simulaatioon sopiviksi. Teemoiksi valikoitui kuusi laajaa kokonaisuutta, jotka kaikki käsittelevät simulaatiota. Esimerkiksi aikaisempi 70:n sääntö päivitettiin turvallisen lääkehoidon teemaksi, joka sisällytti 70:n säännön toteuttamisen koko simulaatiossa tapahtuvassa lääkehoidossa. Nyt seuraajille jäi aikaa perehtyä muihin teemoihin.
Laajempien teemojen ansiosta purkukeskustelua saatiin jäsennetyksi ja reflektointia selkeytetyksi. Oppimiskeskustelu koostui analyyttisestä reflektoinnista ja pohdinnasta sekä palautteen saamisesta että antamisesta.
Laadittu debfriefing-purkukeskustelun teemapohja otettiin käyttöön lääkehoidon opintojaksolla ja aiemmin mainitussa simulaatiossa keväällä 2023. Avointa palautetta kysyttiin jokaiselta simulaatioon osallistuvalta ryhmältä. Palautteen mukaan seurantakorttien teemat sopivat juuri lääkehoidon simulaatioon. Kiitosta saivat selkeä ulkoasu, tarpeellisuus, seuraajan osallistaminen sekä simulaation helppo seuraaminen yksittäisen teeman kautta.
Tulevaisuudessa tarkoitus on laatia uusiin simulaatioihin uudenlaiset seurantakortit, jotka jäljittelevät simulaatiossa tavoiteltavia teemoja laajemmin.
Kirjoittaja
Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lääkehoidon simulaatioiden kehittäjänä yhdessä simulaatiotyöryhmän kanssa.
Lähteet
Abulebda, K., Auerbach, M. & Limaiem, F. 2023. Debriefing Techniques Utilized in Medical Simulation. [Updated 2022 Sep 26]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2023 Jan-. Viitattu 1.9.2023. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK546660/
Mattila, S. 2017. Simulaatioharjoituksen jälkeisen oppimiskeskustelun ohjaaminen. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tampereen ammattikorkeakoulu, kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma. Viitattu 1.9.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130916/Mattila_Soile.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Niemi, S., Kivinen, E., Takaluoma, M., Kräkin, M. & Pukarinen, E. 2019. Vaikuttavaa oppimista ja kehittämistä simulaatiolla. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 52. Viitattu 1.9.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/260735/LAMK_2019_52.pdf?sequence=2&isAllowed=y
O`Regan, S., Molloy, E., Watterson, L. & Nestel, D. 2016. Observer roles that optimise learning in healthcare simulation education: a systematic review. Advances in Simulation. Viitattu 1.9.2023. Saatavissa https://advancesinsimulation.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/s41077-015-0004-8
Smeulers, M., Verweij, L., Maaskant, JM., de Boer, M., Krediet, CT., Nieveen van Dijkum, EJ. & Vermeulen, H. Quality indicators for safe medication preparation and administration: a systematic review. PLoS One. 2015 Apr 17;10(4):e0122695.Viitattu 1.9.2023. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4401721/
