Älylaitteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina ja lähes jokaiselta nuorelta löytyy älypuhelin. Mediassa on paljon puhetta sosiaalisen median negatiivisista vaikutuksista. Esimerkiksi lasten ja nuorten säätiön (2021) tutkimuksen mukaan nuoret ovat huolestuneita siitä, ettei kiusaamista ja vihapuhetta saada sosiaalisessa mediassa kuriin. Kuitenkin he näkevät, että sosiaalisessa mediassa on paljon mahdollisuuksia ja sen kautta voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.
Sosiaalisella medialla on nuorille suuri merkitys ystävyyssuhteiden kannalta. Sen avulla ylläpidetään olemassa olevia ja luodaan uusia ystävyyssuhteita. (MLL 2021.) Nuoret lisäävät sosiaalisen median palveluihin valokuvia, videoita ja omia ajatuksiaan ja heille on tärkeää, miten seuraajat vastaanottavat heidän julkaiseman sisällön. Julkaisujen tykkäykset, kommentit, kehut ja haukut ovat merkityksellisessä roolissa. Nuoret ovat saaneet apua erinäisiin ongelmiin ja kokeneet onnistumisen tunteita sosiaalisessa mediassa. Heidän mielestään sosiaalisessa mediassa viestintä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Ebrand 2022.)
Positiivinen some
Petrovin ja Paanasen (2023) opinnäytetyössä selvitettiin sosiaalisen median käytön vaikutuksia kehonkuvaan 7.–9.-luokkalaisilla nuorilla. Nuorten antamissa vastauksissa ilmeni somen käytön positiivisia puolia. Somessa saatu positiivinen palaute ja kehopositiivinen sisältö paransi omaa kehonkuvaa ja auttoi itsensä hyväksymisessä.
Eräs nuori kertoi oppineensa pitämään omasta kehostaan, vaikka se ei olisikaan ihanteellisin. Sosiaalinen media tuo esille erilaisia kehoja näyttäen, että kaikki ihmiset ovat hyviä juuri sellaisenaan kuin ovat. Muita esille tuotuja positiivisia asioita olivat terveelliseen ruokavalioon liittyvä sisältö somessa, mikä ei rajoita herkkujen syömistä vaan kannustaa järkevään syömiseen. Nuoret kokivat sosiaalisen median sisällön lisänneen myös motivaatiota urheilemiseen.
Vaikka toisinaan voi olla vaikeaa ymmärtää nuorten runsasta älylaitteiden käyttöä, on havaittava sen tuomat positiiviset puolet. Sosiaalisella medialla on kokonaisvaltainen vaikutus nuorten elämään ja heidän kokemukseensa itsestään.
Kirjoittajat
Tiina Petrov ja Senna Paananen ovat terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.
Anja Liimatainen työskentelee yliopettajana LABin Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Ebrand 2022. SoMe ja Nuoret – katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. Viitattu 17.2.2023. Saatavissa https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2022/
Lasten ja nuorten säätiö. 2021. Unelmien some: Mitä nuoret toivovat tulevaisuuden sosiaaliselta medialta. Viitattu 17.2.2023. Saatavissa https://www.nuori.fi/unelmien-some-2021/
MLL. 2021. 12–15-vuotias ja median käyttö. Viitattu 17.2.2023. Saatavissa https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/12-15-vuotias-ja-median-kaytto/
Petrov, T. & Paananen, S. 2023. Sosiaalisen median vaikutukset kehonkuvaan 7.–9.-luokkalaisilla nuorilla. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenranta. Viitattu 17.2.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303203873
Taylor, M. 2020. Kaupunki, älypuhelin, tyttö, jalkakäytävä. Pexels. Viitattu 22.3.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kaupunki-alypuhelin-tytto-jalkakaytava-5896446/
