Sairaanhoitajakoulutuksessa erilaisia käytännön taitoja harjoitellaan taitopajoissa ja simulaatiotilanteissa. Taitopajat ovat oppimistilanteita, joissa harjoitellaan sairaanhoitajille tärkeitä teknisiä taitoja ja hoitotoimenpiteitä opettajan johdolla. Simulaatiotyöskentelyä toteutetaan simulaatiotilassa, joka vastaa autenttista hoitoympäristöä.
Simulaatiotila on turvallinen oppimisympäristö, jossa opiskelija voi harjoitella oppimiaan taitoja. Potilaana toimii usein harjoitusnukke. Opiskelijoita seuraavat opettaja sekä muut simulaatioon osallistuvat opiskelijat. Tilanteen jälkeen käydään opettajan johdolla palautekeskustelu. (LAB University of Applied Sciences 2021.)
Menettelytapa tutkimusten valossa
Simulaatio- ja taitopajatyöskentelyn vaikutuksista oppimiseen on tehty useita tutkimuksia. Simulaatiotyöskentely lisää opiskelijoiden kädentaitoja ja kliinistä osaamista sekä vahvistaa päätöksentekoa ja ryhmätyötaitoja. Myös opiskelijoiden vuorovaikutustaidot kehittyvät. (Kellomäki 2013, 42-50; Peltoniemi 2016, 50-53.)
Opiskelijat ovat korostaneet purkukeskustelun merkitystä simulaatiotilanteen oppimiskokemuksessa. Simulaatiotilanne aiheuttaa opiskelijoissa monenlaisia tunteita, joiden käsittelyä pidetään tärkeänä. (Kellomäki 2013, 42-50.) Taitopajatyöskentely lisää opiskelijoiden osaamista ja vahvistaa heidän itseluottamustaan ennen varsinaista potilastyön aloittamista (Haralur & Al-Malki 2014, 1-3).
Simulaatio antaa eväitä opiskelijoiden ammatilliseen kasvuun, kriittisen ajattelun kehittymiseen ja ammatillisen osaamisen lisääntymiseen opintojen aikana (Jokela ym. 2020, 66).
Merkitys ammatillisessa kasvussa
Parosen ja Nymanin keväällä 2021 valmistuneessa AMK-opinnäytetyössä todettiin, että simulaatiotyöskentely koettiin haastateltujen sairaanhoitajaopiskelijoiden (N=6) mukaan opettavaisena ja tärkeänä osana koulutusta.
Oppimista edistäviksi tekijöiksi nimettiin epäonnistumisen salliva ja kannustava ilmapiiri, johon opettajalla katsottiin olevan erityisesti merkitystä. Taitopajojen merkitykseen oppimiskokemuksena vaikutti taitopajojen sisältö. Opiskelijoiden kokemuksissa korostuivat myös tilanteisiin liittyvä jännitys, sekä tunne siitä, että simulaatiosta tuli oppimiskokemuksen sijasta selviytymistä. Nämä koettiin oppimista heikentävinä tekijöinä. Syyksi jännitykselle mainittiin tilannetta seuraavat opiskelijat, sekä epävarmuus siitä, miten simulaatiotilanteessa olisi pitänyt toimia. Erityisesti kädentaitojen harjoittelua toivottiin lisää. Haastateltavat toivoivat ammatillisen kasvun näkökulmasta sekä simulaation että taitopajojen määrää lisättävän koulutuksen aikana.
Tämän lisäksi myös simulaation ja taitopajojen aikataulutusta toivottiin väljemmäksi, jotta asioiden sisäistämiselle jäisi enemmän aikaa. (Nyman & Paronen 2021.)
Kirjoittajat
Lauri Paronen valmistuu vuonna 2021 sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Päivikki Lahtinen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori ja on toiminut AMK-opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Haralur, S., Al-Malki A. 2014. Student perception about efficacy of preclinical fixed prosthodontic training to facilitate smooth transition to clinical context. Journal of Education and Health Promotion. Wolters Kluwer – MedKnow. 3/2014. [Viitattu: 26.5.2021]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4113999/
Jokela, J., Makkonen, A. & Mikkola, S. 2020. Realistisen simulaation ja verkkosimulaation yhtäläisyydet ja erot. Teoksessa Aholaakko T.-A. & Mäkelä T. (toim.) Oppimista, opettamista ja tutkivaa kehittämistä – sairaanhoitajan työn kaksi vuosisataa loppuvaiheen hoitotyön opetuksessa. Laurea-julkaisut 153. Laurea ammattikorkeakoulu, 56-68. Espoo. [Viitattu 27.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-595-5
Kellomäki, M., 2013. Simulaatio hoitotieteen asiantuntijan vuorovaikutuskoulutuksessa – opiskelijoiden kokemuksia. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Kuopio. [Viitattu 26.5.2021]. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/12447/urn_nbn_fi_uef-20130530.pdf?sequence=-1&isAllowed=y
LAB University of Applied Sciences. 2021. Simulaatiopalvelut. Lahti. [Viitattu 26.5.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/palvelu/simulaatiopalvelut
Nyman, L. Paronen, L. 2021. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen kasvu ja ammatti-identiteetti. Uutena alalle tulleiden sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 26.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711820
Peltoniemi, H. 2016. Terveys- ja pelastusalan opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta simulaatio-opetuksesta Kuopiossa. Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Kuopio. [Viitattu 26.5.2021]. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/16866/urn_nbn_fi_uef-20160819.pdf?sequence=-1
Kuvat
Kuva 1. Javali, Z. 2021. Operation-theatre-555088_1920. Pixabay. [Viitattu: 26.5.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/photos/operation-theatre-hospital-555088/
