Sosiaalinen media on muuttanut tapaa, jolla luomme ja jaamme sisältöä. Se tarjoaa rajattomat mahdollisuudet tavoittaa yleisöjä ja rakentaa yhteisöjä. Samalla se asettaa yksilöt ja brändit kilpailemaan jatkuvasta näkyvyydestä, mikä voi johtaa aitouden menettämiseen.
Algoritmien asettamat haasteet
Sosiaalisen median alustat, kuten Instagram ja TikTok (Kuva 1), on suunniteltu maksimoimaan käyttäjien sitoutumisen. Algoritmit suosivat sisältöä, joka herättää huomiota nopeasti. Sisällöntuottajat haluavat tykkäyksiä, kommentteja ja katseluaikaa. Tämä luo paineen erottua jatkuvasti, mikä voi johtaa laskelmoituun “aitouteen”. Seth Godinin kirjassa Purple Cow (2005) korostetaan, että erottuvuus on avain menestykseen massan keskellä. Sosiaalisen median kontekstissa aitous voi toimia tällaisena “violettina lehmänä” – mutta jos aitoudesta tulee pelkkä strategia, se menettää merkityksensä.
Monet sisällöntuottajat kertovat kokevansa uupumusta paineesta tuottaa sisältöä jatkuvasti. Kulissien takaiset “aidot” postaukset voivat vaatia tuntikausien suunnittelua ja editointia, mikä lisää henkistä kuormitusta. Tämä ristiriita tekee aitouden tavoittelusta yhä vaikeampaa.
Laakso ja Parkkola (2024) tarkastelevat opinnäytetyössään musiikkivideoiden aitouden merkitystä ja osoittavat, että yleisö odottaa videoilta aitoja tunteita ja tarinoita, jotka resonoivat heidän omien kokemustensa kanssa. Tämä aitous ei kuitenkaan ole pelkkää spontaaniutta – onnistuneet musiikkivideot syntyvät huolellisesti suunnitelluista visuaalisista ja tarinallisista elementeistä. Samalla tavalla sosiaalisessa mediassa aitous vaatii tasapainottelua rehellisyyden ja strategisen suunnittelun välillä. Sisällöntuottajien on osattava vedota yleisöönsä, mutta samalla säilytettävä sisältönsä aitous ja uskottavuus.
Somen vaikutus mielenterveyteen
Sosiaalisen median jatkuva käyttö voi vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. Erityisesti nuoret vertaavat itseään muihin, mikä voi johtaa alemmuudentunteeseen. Sisällöntuottajille paine moninkertaistuu, sillä heidän on esitettävä itsensä kiinnostavana mutta samaistuttavana – ilman, että he näyttävät liian täydellisiltä.
Lisäksi sosiaalisen median nopeatempoinen sisältö, kuten TikTokin lyhytvideot, heikentää käyttäjien keskittymiskykyä. Jatkuva ärsyketulva vaikeuttaa pitkäjänteistä ajattelua ja rauhoittumista. Shoshana Zuboff kuvailee kirjassaan The Age of Surveillance Capitalism (2020), kuinka sosiaalisen median alustat hyödyntävät käyttäjiä kaupallisesti optimoimalla heidän huomionsa rahaksi. Tämä tekee myös sisällöntuottajista alttiita järjestelmälle, jossa heidän on kilpailtava sekä muiden että käyttäjien lyhentyvän keskittymiskyvyn kanssa.
Tasapainon avaimet
Sosiaalisen median pimeä puoli ei tarkoita, että sen hyödyntäminen olisi väärin. Tiedostamalla haasteet yksilöt ja brändit voivat luoda sisältöä, joka palvelee sekä tavoitteita että hyvinvointia. Onnistuminen ei aina tarkoita algoritmien suosimista. Todellinen voitto voi olla pysyminen uskollisena omille arvoille.
Tasapainon löytäminen voi alkaa ruutuajan hallinnasta. Monet älypuhelinsovellukset, kuten Screen Time, tarjoavat työkaluja käytön seuraamiseen. Itse asetetut aikarajat voivat auttaa välttämään liiallista riippuvuutta ja keskittymiskyvyn heikentymistä. Sisällöntuottajille tämä voi tarkoittaa keskittymistä laadukkaaseen, merkitykselliseen sisältöön pikavoittojen sijaan.
Lopulta aitous ei synny algoritmien ohjaamana, vaan siitä, että sisältö heijastaa todellista elämää. Näin sosiaalinen media voi palvella tarkoitustaan yhteisöjen rakentajana ja tarinoiden välittäjänä – ilman, että se kuluttaa käyttäjiään loppuun.
Kirjoittajat
Akseli Laakso on työelämään siirtymää tekevä LAB-ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija.
Sampo Kokkonen toimii tiimivalmentajana ja markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
BiljaST. 2021. Jovanovic, B. Sosiaalinen media. Pixabay. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/sosiaalinen-media-6363633/.
Godin, S. 2005. Purple Cow: Transform Your Business by Being Remarkable. New York: Penguin Books.
Laakso, A. & Parkkola, I. 2024. Itsenäisen artistin digimarkkinointi: Keskiössä kustannustehokas lähestymistapa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937662
Zuboff, S. 2020. The Age of Surveillance Capitalism: The Fight for a Human at the New Frontier of Power. Lontoo: Profile Books.
