Ikääntyneiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä eletään monella tavalla murrosaikaa, ja ratkaisuja etsitään niin alueellisiin tarpeisiin, kustannusrakenteiden haasteisiin kuin myös palveluiden laatuun ja työvoiman saatavuuteen. Ikääntyneiden palvelujen järjestämiseen onkin viime vuosina esitetty monenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joista yhdeksi keskeisimmäksi kehityslinjaksi on noussut digitaalisten palvelujen kehittäminen (Valtioneuvosto 2019, 72).
Erilaisia käytännön ratkaisuja ikäihmisten palveluista jo löytyykin, kuten etähoitoa tai lääkeautomaatteja, mutta valtakunnallista ohjausta digitalisaatioon on kuitenkin toistaiseksi vähän. Teknologiapalvelujen kehitys on tapahtunut pitkälti yksittäisten toimijoiden kokeiluina tai erilaisissa hankkeissa, kuten muun muassa THL:n Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma Hyteairo, Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille KATI (THL 2023) sekä Joustavan palvelun asumismalli iäkkäille, JOPA (THL 2022).
Digitalisaation lisäämisen tarve on kuitenkin huomioitu lainsäädännön muutostarpeissa. Kauan jatkuneiden valmisteluiden jälkeen 1.1.2023 voimaan astuivat sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain muutokset, joissa on tavoiteltu muun muassa kotihoidon resurssien ja laadun tukemista sekä teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa kotiin annettavissa palveluissa (Eduskunta 2021).
Lakimuutoksissa korostetaan erityisesti ennaltaehkäisevien palvelujen tuottamista sekä tuodaan tarkennuksia ikääntyneiden kotiin annettaviin palveluihin esimerkiksi tukipalvelujen muodossa. Teknologian käytön edistäminen on mainittu lakimuutosten tavoitteissa, mutta sitä koskevat tarkemmat lainkohdat jäivät kuitenkin yhä vielä jatkovalmisteluun. (Valtioneuvosto 2022.)
Riskeinä teknologian toimivuus ja kohtaamisten väheneminen
Opinnäytetyössä (Tastula 2023) selvitettiin, miten digitalisaatiota käsiteltiin lainvalmistelussa ja minkälaisia uusia teknologiaa hyödyntäviä palveluja lakimuutokset voisivat mahdollistaa ikääntyneille. Vaikka varsinaiset teknologian käyttöönottoa koskevat lakimuutokset jäivät vielä jatkovalmisteluun, lakimuutosten valmisteluvaiheessa digitalisaatiota käsiteltiin kohtalaisen laajasti ja esitettiin monenlaisia näkökulmia teknologian käyttöön.
Pääasiassa digitaaliset palvelut saivat kannatusta ja ne nähtiin mahdollisuutena, mutta esiin nousi myös monia riskejä, jotka liittyivät esimerkiksi teknologian soveltuvuuteen eri asiakasryhmille, teknologian toimintavarmuuteen sekä inhimillisten kohtaamisten vähenemiseen.
Uusia palvelumahdollisuuksia ennaltaehkäisevissä palveluissa
Uusia digitaalisten palvelujen mahdollisuuksia löytyy erityisesti ennaltaehkäisevistä palveluista, joita lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueet tuottamaan (esim. Vanhuspalvelulaki 12 §, Sosiaalihuoltolaki 19 §). Teknologisten ratkaisujen kehittäminen ja erityisesti niiden laajempi käyttöönotto edellyttää kuitenkin kehitysmyönteisyyttä, rohkeutta sekä sujuvaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken, lainsäädäntöä ja valvontaviranomaisia unohtamatta. Siten teknologiaosaamista tulee vielä lisätä runsaasti niin päättäjien, hoivahenkilöstön kuin asiakkaidenkin keskuudessa.
Teknologiaosaamisen tulisi olla myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa keskeisessä roolissa. Varsinaisen substanssiosaamisen lisäksi opintojen sisällöillä voidaan vaikuttaa olennaisesti tulevien sote-ammattihenkilöiden asenteisiin digitalisaatiota kohtaan. Asenneilmapiiriin voidaan vaikuttaa myös digitaalisten palvelujen vaikuttavuuden tutkimuksella, raportoinnilla sekä vaikutusten näkyväksi tekemisellä.
Kirjoittajat
Hanna-Leena Tastula valmistui sosionomiksi kesäkuussa 2023 LAB-ammattikorkeakoulun verkkotutkinnosta.
Reetta Konttinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksen lehtorina.
Lähteet
Eduskunta. 2021. Hallituksen esitys HE 231/2021 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi. Viitattu 10.5.2023. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_231+2021.aspx.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980. Finlex. Viitattu 31.8.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980. Viitattu 29.3.2023 ja 10.4.2023.
Piacquadio, A. 2020. Cheerful senior mother and adult daughter using smartphone together. Pexels. Viitattu 31.8.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/cheerful-senior-mother-and-adult-daughter-using-smartphone-together-3791664/
Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. Finlex. Viitattu 16.8.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan- tasa/2014/20141301.
Tastula, H-L. 2023. Teknologiaa ikääntyneiden palveluihin: lakimuutokset digitaalisten palvelujen mahdollistajana. Opinnäytetyö, sosionomi (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514255
THL. 2022. Joustavan palvelun asumismalli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 31.8.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/hakutulokset?q=joustavan+palvelun+asumismalli
THL. 2023. Tutkimukset ja hankkeet aiheittain. Ikääntyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 31.8.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tutkimukset-ja-hankkeet-aiheittain/ikaantyminen-tutkimukset-ja-hankkeet
Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Viitattu 17.8.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle-/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Valtioneuvosto. 2022. Iäkkäiden ihmisten kotiin annettavat palvelut ja asumispalvelut kehittyvät lakiuudistuksella. Viitattu 15.5.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/iakkaiden-ihmis- ten-kotiin-annettavat-palvelut-ja-asumispalvelut-kehittyvat-lakiuudistuksella.
