Varhaiskasvatuksen henkilöstö on digikoulutuksen tarpeessa

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on myös ehkäistä lasten syrjäytymistä sekä edistää heidän tasa-arvoaan ja yhdenvertaisuuttaan. (Opetushallitus 2022, 1, 6.) Yhteiskunnan digitalisoituminen näkyy myös varhaiskasvatuksessa, jossa paine digitaalisen toimintaympäristön kehittämiseen on voimistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. (Kangas ym. 2021, 201).

Varhaiskasvatusta määrääviin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin onkin vuodesta 2022 alkaen kirjattu digitaalinen osaaminen osaksi laaja-alaisen osaamisen sisältöjä (Opetushallitus 2022, 15). Nenosen (2023) toteuttamassa integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin digitaalisten laitteiden käyttöä osana 3–6-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusta. Tarkoituksena oli selvittää, mitä pedagogisia ratkaisuja digitaalisten laitteiden käyttö vaatii varhaiskasvatuksen henkilöstöltä.

Epävarmuus ja taitojen puute pedagogiikan esteenä

Varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee epävarmuutta omista digitaalisista taidoistaan. Henkilöstön näkemysten mukaan lapset ovat nykyisin taitavampia laitteiden käyttäjiä kuin he itse. Varhaiskasvattajat kokevat, että heidän oma taitotasonsa on riittämätön eikä heillä ole valmiuksia opettaa digitaalisten laitteiden käyttöä lapsille. (Nenonen 2023.) Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat kertoneet, että heidän heikko digitaalinen osaamisensa vaikuttaa heikentävästi heidän toteuttamansa varhaiskasvatuksen laatuun (Repo ym. 2019, 71).

Myös henkilöstön odotukset laitteilla tuotettavia sisältöjä kohtaan ovat suuret. Tämä johtaa siihen, että henkilöstö päätyy tekemään joitakin työvaiheita, esimerkiksi valokuvan editointia, lasten puolesta. Tulosodotusten laskeminen realistisemmalle tasolle voisi helpottaa varhaiskasvattajien kokemia osaamispaineita sekä antaa lapsille enemmän positiivisia oppimismahdollisuuksia. (Nenonen 2023.)

Kuva 1. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee epävarmuutta omaa digitaalista osaamistaan kohtaan. (geralt 2017)

Varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagoginen osaaminen on edellytys lasten tasavertaisille oppimismahdollisuuksille myös digitaalisesta osaamisesta puhuttaessa (Karila ym. 2017, 73). Tällä hetkellä varhaiskasvattajat tekevät digipedagogisia ratkaisuja epävarmoina omasta osaamisestaan (Nenonen 2023).  Sarénin (2020, 68–69) mukaan henkilöstön tehtävänä on luoda yhteiset säännöt digitaalisten laitteiden käytölle yhdessä lasten kanssa. Nenosen (2023) kirjallisuuskatsauksessa ainoastaan yhdessä tutkimuksessa kävi ilmi, että lapset oli otettu mukaan digitaalisten laitteiden käytön sääntöjen luomiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö sääntelee digitaalisten laitteiden käyttöä päiväkodeissa tarkasti.

Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjausten 2027 tavoitteena on, että jokaisella opetuksen, ohjauksen ja kasvatuksen parissa työskentelevällä on ensiluokkainen osaaminen erilaisten pedagogisesti laadukkaiden digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023, 13). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tullaan Nenosen (2023) kirjallisuuskatsauksen perusteella tarvitsemaan runsaasti resursseja.

Kirjoittajat

Aino-Leena Nenonen valmistui kesällä 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta, sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmasta tutkintonimikkeellä sosionomi (YAMK).

Tuija Rinkinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.

Lähteet

geralt. 2017. Altmann, G. Kannettava tietokone, Kysymys, Kysymysmerkki. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kannettava-tietokone-kysymys-2709647/

Kangas, J., Lastikka, A-L. & Karlsson, L. 2021. Voimauttava varhaiskasvatus. Leikkivä, osallinen ja hyvinvoiva lapsi. Helsinki: Otava.

Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. 2017. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30.

Nenonen, A-L. 2023. Digitaaliset laitteet osana 3–6-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016198

Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2022:2a. Viitattu 5.9.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023. Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:17. Viitattu 8.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164853/OKM_2023_17.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, M. & Hjelt, H. 2019. Varhaiskasvatuksen laatu arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisut 15:2019. Viitattu 26.5.2021. Saatavissa https://karvi.fi/publication/varhaiskasvatuksen-laatu-arjessa-varhaiskasvatussuunnitelmien-toteutuminen-paivakodeissa-ja-perhepaivahoidossa/