Luvattomat poissaolot haasteena lastensuojelun sijaishuollossa

Luvattomat poissaolot ovat suuri huolenaihe, sillä päivittäin noin 8,75 lasta tai nuorta poistuu sijaishuoltoyksiköstä luvatta tai jättää palaamatta sinne (Isoniemi 2019, 129). Luvattomat poissaolot vaarantavat monin tavoin lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja terveyden sekä kasvun ja kehityksen (Lehtonen & Telén 2013, 4, 32). Tilanteiden ennaltaehkäisemiseen ja jälkityöhön tulee panostaa ja samalla vahvistaa koko nuoren sijaishuoltopaikkaan palautumiseen tähtäävää toimintaketjua. Merkittävä osuus tässä toimintaketjussa on viranomaisyhteistyöllä.

Tutkimuksellisena kehittämishankkeena toteutettu opinnäytetyö (Järvinen 2022) tuotti tietoa luvattomiin poissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, valotti syitä poissaolojen taustalla sekä avasi koulukotien luvattomiin poissaoloihin liittyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Lisäksi kehittämishanke toi esiin viranomaisyhteistyöhön liittyvät haasteet koulukotien näkökulmasta sekä jälkityön merkityksen. Tarveanalyysissä löytyi kehittämistarpeita lakiin, viranomaisyhteistyöhön, koulukotien resursseihin sekä luottamussuhteen rakentamiseen liittyen. Kehittämisehdotukset ovat ratkaisuehdotuksia näihin tarpeisiin. (Järvinen 2022, 71.)

Kuva 1. Luvattomasti poissaolevat lapset ja nuoret ovat alttiina vaaroille. (lechenie-narkomanii 2016)

”Hatkat” vaarantavat lasten turvallisuuden

Kehittämishankkeen tarkoitus oli vahvistaa lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten turvallisuutta sekä edistää heidän hyvinvointiaan. Tavoitteena oli tuottaa luvattomiin poissaoloihin liittyvää tietoa Pesäpuu ry:n Hatkassa -hanketta sekä Valtion koulukotien kehittämistyötä varten. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ryhmämuotoisina teemahaastatteluina toteutettuja asiantuntijahaastatteluita, joiden otantaan kuuluivat kaikki viisi valtion koulukotien yksikköä. Haastattelujen tulosten pohjalta rakennettiin tarveanalyysi, jossa nostettiin esille luvattomiin poissaoloihin liittyvät kehittämistä vaativat seikat. Kehittämismenetelmänä käytettiin työpajaa, jossa esiteltiin haastatteluiden tulokset ja punnittiin tarveanalyysin toimivuutta. Peilaamalla haastatteluista ja työpajasta koostuvaa aineistoa teoriataustaan muodostettiin kehittämisehdotukset (kuva 2). (Järvinen 2022, 4, 34, 38, 41.)

[Alt-teksti: Kaavakuva, jonka esittelemiä ratkaisuehdotuksia ovat muun muassa: lait keskenään yhteneväisiksi, parempi viranomaisyhteistyö, poliisien roolin vahvistaminen, parempi palkkaus koulukoteihin sekä nuorten ja aikuisten vuorovaikutuksen edistäminen.]
Kuva 2. Kehittämisehdotukset. (Kuva: Leena Järvinen)

Luvattomien poissaolojen parissa työskentelevien toimijoiden työtä ohjaavien lakien tulisi olla keskenään yhteneväisiä, ja niiden säätämisen lähtökohtana tulisi olla lasten etu. Tällä hetkellä viranomaisyhteistyötä hankaloittavat keskenään riistiriitaiset lait ja niiden tulkinnat. Yhteneväisten lakien pohjalta olisi mahdollista rakentaa eri toimijoille yhteiset toimintaohjeet luvattomiin poissaoloihin liittyen, mikä sujuvoittaisi yhteistyötä. (Järvinen 2022, 72‒73.)

Luvattomiin poissaoloihin tulisi suhtautua vakavasti ja luvattomasti poissaolevia lapsia ja nuoria tulisi etsiä aktiivisesti, sillä he ovat todellisessa vaarassa (Isoniemi 2019, 191). Poliisien roolia on tarpeen vahvistaa niin, että poliiseilta saataisiin enemmän ja oikea-aikaista apua koulukotien ohjaajien tueksi luvattomasti poistuneiden nuorten etsimiseen, kiinniottamiseen ja kuljettamiseen takaisin koulukoteihin. Poliiseilla on toimivaltuudet, keinot ja osaamista toteuttaa nämä tehtävät turvallisesti (Isoniemi 2019, 207). Poliisien osaamista ja työpanosta kaivataan myös luvattomien poissaolojen ennaltaehkäisemisessä esimerkiksi koulukotipoliisin roolissa.  (Järvinen 2022, 73-74.)

Koulukotien resursseihin liittyvät kehittämisehdotukset pitävät sisällään pätevän työvoiman lisäämisen sekä koulukoteihin ylipäätään että etsintään ja hakuihin liittyviin tehtäviin. Lisäksi työntekijöiden jaksamiseen ja pysyvyyteen tulisi panostaa, sillä nuoren ja ohjaajan välinen luottamussuhde vaatii jatkuvuutta. Haastatteluiden perusteella tärkein keino tehdä työ houkuttelevammaksi olisi parempi palkkaus. (Järvinen 2022, 74-75.)

Kirjoittajat

Leena Järvinen on opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa, sosionomi YAMK-tutkinnossa, lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmassa.

Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.

Lähteet

Isoniemi, S. 2019. Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jääminen poliisin lastensuojeluviranomaisille antaman virka-avun näkökulmasta. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. Johtamisen yksikkö.  

Järvinen, L. 2022. Huostassa hatkaamatta ‒ Tarveanalyysi ja kehittämisehdotukset. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Viitattu 20.7.2022. Saatavissa  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061518056

lechenie-narkomanii. 2016. Kulkuri, narkomaani, alkoholisti. Pixabay. Viitattu 20.7.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kulkuri-narkomaani-alkoholisti-1848974/

Lehtonen, I. & Telén, J. 2013. Hatkassa – Selvitys nuorten luvattomista poissaoloista ja sijaishuoltopaikkojen käytännöistä. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto. Viitattu 20.7.2022. Saatavissa www. lsk.fi/materiaali/lastensuojelun-keskusliitto/Hatkassa.pdf