SOLA – Uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hankkeessa tarjotaan Päijät-Hämeen luovien alojen osaajille maksuttomia koulutuksia, joiden tavoitteena on vahvistaa alueen osaamista ja lisätä osaajien työllistymismahdollisuuksia. Kohderyhmä on sekä ammatillisesti että alueellisesti tarkasti määritelty. Tämä yhdistelmä teki koulutusten markkinoinnista kiinnostavan, mutta haastavan tehtävän erityisesti sosiaalisen median ympäristöissä.
Luovien alojen kenttä on laaja ja jatkuvasti muuttuva. Se voi tarkoittaa muotoilijoita, media-alan osaajia, visualisteja, sisällöntuottajia, esittävän taiteen ammattilaisia, pelialan toimijoita, käsityöläisiä tai tekijöitä, jotka toimivat useiden alojen välimaastossa. Kun kohderyhmä määritellään näin monipuoliseksi, markkinoinnin näkökulmasta keskeinen kysymys kuuluu: mistä nämä ihmiset tavoitetaan ja millä viesteillä?
Kohderyhmärajauksen haasteet sosiaalisessa mediassa
Sosiaalinen media tarjoaa kohderyhmärajaukseen paljon mahdollisuuksia, mutta myös omat rajoituksensa. Koulutuksia markkinoitiin sekä LinkedInissä että Metan kanavissa, eli Facebookissa ja Instagramissa. Jokaisella kanavalla on oma logiikkansa, kohdennusmahdollisuutensa ja yleisönsä.
Vaikka LinkedIn on tehokas kanava ammatilliseen viestintään, sen käyttäjäkunta on alueellisesti hajautunut ja sen käyttö ei ole kaikkien käyttäjäryhmien osalta yhtä arkipäiväistä kuin muiden sosiaalisen median kanavien. Päijät-Hämettä koskevan alueellisen rajauksen käyttäminen vähensi LinkedInissä näkyvyyttä merkittävästi, vaikka ammatillinen osuvuus oli korkea.
Metan kanavissa kohdennusmahdollisuudet puolestaan olivat tarkemmat, mutta haasteeksi nousi luovien alojen määritelmän laajuus ja Metan tarjoamien avainsanojen rajallisuus. Metan algoritmia myös haastaa käyttäjät, joiden sosiaalisen median profiileissa ei ole nähtävissä selkeitä ammatillisia tai vapaa-ajan kiinnostuksen kohteita. Luovien alojen tekijöistä osa toimii lisäksi freelancer- tai yrittäjäpohjaisesti, jolloin heidän sosiaalisen median digitaaliseen jalanjälkeen saattaa heijastua monet tekijät, kuten työn luonne, verkostot ja henkilökohtaiset kanavapreferenssit. Tämä näkyi käytännössä niin, että mainonta tavoitti kyllä laajoja yleisöjä, mutta jokaisen koulutuksen kohdalla oli haastavaa määritellä, onko mainos osunut juuri niihin ihmisiin, joita sillä haluttiin tavoittaa.
Koulutusmarkkinoinnin näkökulmasta opimme, että laajalle levittyneessä ja sisällöltään monimuotoisessa kohderyhmässä tarvitaan useiden kanavien käyttöä ja viestien jatkuvaa testaamista. Yksittäinen kanava ei riitä, kun yhtä yleispätevää kohderyhmäasetusta ei ole olemassa. Myös Dagmar (2024) korostaa, että tehokas markkinointiviestintä syntyy monikanavaisuudesta, kokeilusta ja siitä, että viestit muotoillaan kohderyhmää puhutteleviksi ja merkityksellisiksi. Tämä osoittautui tärkeäksi myös SOLA-hankkeen koulutusten markkinoinnissa.
Alueellisilla ryhmillä tuloksia
Sosiaalinen media tarjosi kuitenkin myös yhden huomattavan suuren edun: alueelliset ryhmät. Erityisesti Facebookissa toimivat paikalliset yhteisöt osoittautuivat tärkeäksi kanavaksi tavoittaa sekä harrastajapohjaisia tekijöitä että ammattilaisia, joita perinteinen kohdennettu mainonta ei olisi välttämättä löytänyt. Paikalliset luovan alan, yrittäjyyden ja kulttuurin keskusteluryhmät toimivat aktiivisina kohtaamispaikkoina, joissa tietoa jaetaan nopeasti ja luontevasti. Julkaisut näissä ryhmissä tuottivat huomattavan paljon orgaanista näkyvyyttä ja ne tavoittivat sellaisia tekijöitä, joilla ei välttämättä ole selkeästi tunnistettavaa mainonnan kohdennuskategoriaa. Orgaaninen näkyvyys tarkoittaa sitä, että julkaisu leviää ilman maksettua mainontaa, perustuen algoritmien suositteluun ja käyttäjien vuorovaikutukseen, kuten tykkäyksiin, kommentteihin ja jakoihin.
Kokonaisuutena sosiaalisen median markkinointi osoitti, että alueellinen kohderyhmä voi olla vaikeasti tavoitettavissa, kun toimialamääritelmät häilyvät ja luovien alojen määritelmä on jokaisen mielestä hieman erilainen. Toisaalta koulutuksiin saatujen osallistujamäärien valossa monikanavainen ja kokeileva markkinointi tuotti tulosta. Keskeiseksi opiksi nousi, että tulevissa toteutuksissa kannattaa edelleen yhdistää maksettua mainontaa orgaanisiin verkostoihin. Luovilla aloilla yhteisöt ja henkilökohtaiset verkostot ovat usein paras polku oikeiden ihmisten tavoittamiseen.
Artikkeli on osa LAB-ammattikorkeakoulun SOLA – uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hanketta. SOLA – uutta osaamista ja kasvua luovista aloista-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Linkki SOLA-hankkeen verkkosivuille.
Kirjoittaja
Meri Majlund on muotoilija, joka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa SOLA-hankkeessa projektisuunnittelijana.
Lähteet
Dagmar. 2025. Markkinointiviestintä. Viitattu 10.10.2025. Saatavissa https://www.dagmar.fi/palvelut/markkinointiviestinta/
Linkit
Linkki 1. SOLA – Uutta osaamista ja kasvua luovista aloista. Viitattu 30.12.2025. Saatavissa https://luovuudensola.fi
