Sosiaalisen median negatiiviset vaikutukset nuorten naisten kehonkuvaan

Mediaa pidetään usein ulkonäköpaineiden alkuperänä. Sosiaalisen median eri alustat lisäävät sosiaalista vertailua ja tekevät etenkin nuorista naisista riippuvaisempia muiden ihmisten palautteesta (Tikanmäki & Tyyskä 2022). Sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti, ja nykyään lähes jokainen nuori käyttää sitä päivittäin. Sosiaalinen media kehittyy jatkuvasti, ja uusien alustojen sekä sovellusten myötä nuoret altistuvat aiempaa laajemmin erilaisille ja usein muokatuille sisällöille.

Kehonkuvalla tarkoitetaan yksilön käsitystä ja kokemusta omasta kehosta eli fyysisestä itsestä. Siihen vaikuttavat yksilön tunteet ja ajatukset, jotka voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Kehonkuvan muodostumiseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös ympäristö (Karttunen 2020). Varhaisnuoruus on erityisen kriittinen vaihe kehonkuvan kehittymiselle, jolloin nuoret ovat alttiita sosiaalisen median vaikutuksille (Suhag & Rauniyar 2024).

Sosiaalinen media muokkaa käsityksiä siitä, millaista ulkonäköä pidetään toivottavana. Tämä voi johtaa epärealististen ja vaikeasti saavutettavien ihannekuvien muodostumiseen. Nuoret altistuvat sisällöille, jotka eivät vastaa todellisuutta, mikä lisää paineita ja kehotyytymättömyyttä (Tikanmäki & Tyyskä 2022).

Opinnäytetyönä toteutettu kirjallisuuskatsaus osoitti, että sosiaalisen median käyttö, erityisesti kuvapainotteisilla alustoilla, on yhteydessä lisääntyneeseen kehotyytymättömyyteen, ulkonäköpaineisiin sekä haitalliseen vertailuun nuorten naisten keskuudessa (Hannonen & Högström 2026).

Miten sosiaalinen media vaikuttaa nuorten kehonkuvaan?

Sosiaalinen media lisää mahdollisuuksia jakaa kuvia ja saada niihin reaktioita, kuten tykkäyksiä ja kommentteja. Tämä kasvattaa ulkonäön vertailua yhä laajempaan ihmisjoukkoon. Eniten sisältöä itsestään jakava ryhmä on nuoret naiset (Tikanmäki & Tyyskä 2022). Sosiaalisessa mediassa esitetty sisältö on usein muokattua esimerkiksi filttereillä ja kuvankäsittelytyökaluilla. Itsensä vertailu tällaisiin kuviin heikentää kehotyytyväisyyttä, ja vaikutus on todettu merkittävämmäksi kuin pelkkä sosiaalisen median käyttöaika (Choukas-Bradley ym. 2022).

Sosiaalinen media on yhteydessä myös syömishäiriöiden kehittymiseen. Hoikkuusihanteet ja dieettikulttuuri altistavat nuoria kehotyytymättömyydelle ja ne voivat johtaa haitalliseen laihduttamiseen (Suhag & Rauniyar 2024). Tuore tutkimus korostaa, että sosiaalisen median vaikutuksissa keskeistä ei ole pelkästään käytetty aika, vaan erityisesti se, millaiselle sisällölle nuori altistuu. Ulkonäköön keskittyvät ja ihannoituja kehonkuvia korostavat sisällöt ovat yhteydessä lisääntyneisiin paino- ja kehonkuvahuoliin, kun taas neutraalimpi tai monipuolisempi sisältö ei aiheuta samanlaista vaikutusta (Sun ym. 2025).

Toisaalta tutkimusten mukaan sosiaalisessa mediassa esiintyvä kehopositiivinen sisältö voi myös tukea nuorten kehonkuvaa. Monimuotoisia vartaloita ja hyväksyntää korostava sisältö on yhteydessä parempaan kehotyytyväisyyteen ja vähäisempään ulkonäön vertailuun (Jiménez-García ym. 2025). Kirjallisuuskatsauksen perusteella laaditun ajankohtaisen oppaan, Sosiaalinen media ja kehonkuva, tarkoituksena on tukea nuorten myönteistä kehonkuvaa sekä vahvistaa kriittistä suhtautumista sosiaalisen median sisältöihin.

Kuva 1. Sosiaalinen media ja kehonkuva -opas (Hannonen & Högström, 2026)

Medialukutaidon merkitys

Medialukutaito tarkoittaa kykyä käyttää mediaa turvallisesti ja arvioida sen sisältöjä kriittisesti. Se auttaa suojautumaan esimerkiksi disinformaatiolta ja yksityisyyden loukkauksilta (Salmela 2025). Puutteellisella medialukutaidolla voi olla haitallisia seurauksia, kuten loukkaavan sisällön jakaminen tai toisten yksityisyyden vaarantaminen (Tikanmäki & Tyyskä 2022). Nuorten medialukutaitoa tulee vahvistaa, jotta sosiaalisen median käyttö olisi turvallista. Hyvät mediataidot auttavat tunnistamaan kehonkuvaan liittyviä paineita ja tukevat myönteisen kehonkuvan kehittymistä (Hannonen & Högström 2026).

Kirjoittajat:

Nelli Hannonen & Minja Högström, terveydenhoitajaopiskelijat LAB-ammattikorkeakoulusta

Tiina Simola toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa

Lähteet

Choukas-Bradley, S., Roberts, S., Maheux, A. & Nesi, J. 2022. The Perfect Storm: A Developmental-Sociocultural Framework for the Role of Social Media in Adolescent Girls’ Body Image Concerns and Mental Health. Department of Psychology, University of Pittsburgh. Viitattu 3.4.2026. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35841501/

Hannonen, N & Högström, N. 2026. Sosiaalisen median negatiiviset vaikutukset nuorten naisten kehonkuvaan. Opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.5.26. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051111061

Jiménez-García, A. M., Arias, N., Picazo Hontanaya, E., Sanz, A. & García-Velasco, O. 2025. Impact of body-positive social media content on body image perception. Journal of Eating Disorders. Viitattu 14.5.2026. Saatavissa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC12297853/

Karttunen, T. 2020. Murrosikäisten tyttöjen ajatuksia ja kokemuksia sosiaalisen median yhteydestä kehonkuvaan. Pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 2.3.2026. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstreams/65737d58-5a81-4969-b28d-84e3f5b447d3/download

Salmela, H. 2025. Nuorten kriittinen lukutaito sosiaalisessa mediassa – keinot ja merkitys nuorten näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Suomen kieli. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 12.3.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202506265762

Suhag, K. & Rauniyar, S. 2024. Social Media Effects Regarding Eating Disorders and Body Image in Young Adolescents. Medicine, Jawaharlal Nehru Medical College. Viitattu 5.4.2026. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38770510/

Sun, X. ym. 2025. How social media use impacts teen body image. University of Minnesota. Viitattu 14.5.2026. Saatavissa: https://twin-cities.umn.edu/news-events/how-social-media-use-impacts-teen-body-image

Tikanmäki, E. & Tyyskä, E. 2022. Ulkonäköpaineet, kehonkuva ja ulkonäköihanteet nuorten kokemina sosiaalisessa mediassa. Pro gradu -tutkielma. Filosofinen tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 7.2.2026. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/e7d5dcab-77af-45b0-bc85-d7f35914d01d/content