Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ovat saavuttaneet kansantaudin perustelut länsimaissa. Erityisen nopea kasvamisen syy on nähty johtuvan useista eri tekijöistä, muun muassa ympäristö- ja ravintotekijöistä sekä geneettisestä alttiudesta. On tutkittu, että puolustusjärjestelmän poikkeavuudet aiheuttavan tulehdusta ja poikkeavuuksia ruuansulatuselimistössä (Kolho & Färkkilä 2017). On kuitenkin tuotu ilmi, että suolistosairauksien syntyperää ei täysin tiedetä. Esiintyvyys on korkeampi korkean elintason maissa kuin kehittyvissä ja- matalan elintason massa. Vuoden 2025 alussa Suomessa diagnosoituja tapauksia on noin 62 000, ja potilasmäärät suolistosairauksissa ovat nelinkertaistuneet 20 vuoden aikana (Kelan tilastokanta Kelasto 2025). Kasvun on ennustettu jatkuvan 6-8 % vuosivauhtia. Lääkehoito on IBD:n ensisijainen hoitomuoto ja tutkimusten mukaan sen tarkoituksena on rauhoittaa akuuttivaihe, mutta myös estää aktiivivaiheen puhkeaminen. (Suolistosairaudet ry. 2025) Viime vuosina kehitetyt biologiset lääkkeet ovat myös tutkimusten mukaan mahdollistaneet yhdistelmähoidon (Eronen & Molander 2023).
Korkean sairastuvuusennustuksen vuoksi ammattilaisten kouluttaminen korostuu, sillä se haastaa terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän ammattilaisia. Pitkäjänteinen ja moniammatillinen hoito vaatii jatkuvaa kouluttautumista, oman ammatillisen osaamisen kehittymistä sekä ajankohtaisen tiedon kerryttämistä. Suolistosairauksien koulutus on kehitetty yhteistyössä työelämätoimijoiden kanssa. Kehittäjätoimijoina ovat toimineet LAB-ammattikorkeakoulu sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen gastroenterologian poliklinikan ja kirurgian poliklinikan asiantuntijat. Koulutusta kehitetään jatkuvasti, jotta se vastaa muuttuvaan kenttätyöhön ja sen tarpeeseen (Kilpinen, 2023). Koulutuksen kautta osallistujalla on mahdollisuus kehittää omaa työtään sekä vaikuttaa oman hyvinvointialueen hoitokäytäntöihin.
Koulutus tukee työelämärelevanssia. Suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutuksen 2023–2024 loppupalautteiden perusteella koulutus oli erittäin onnistunut. Erityisesti 80 % opiskelijoista toi positiivisen kokemuksen oman ammatillisen osaamisensa kasvusta. Opiskelijoista 40% koki saaneensa eriomaiset valmiudet työn ja työyksikön kehittämisen, kun taas 20 % arvioi valmiudet erittäin hyviksi. Koulutuksen nähtiin myös kehittävän ongelmanratkaisukykyjä potilastilanteissa (60 %), mikä onkin keskeistä suolistosairauksien hoidossa. Tilanteet voivat olla monimutkaisia ja vaatia nopeaa päätöksentekoa sekä moniammatillista yhteistyötä. Opiskelijoista 80 % koki lähiopetuksen tukevan omaa oppimistaan, sekä keskusteluiden (60 %) ja oppimistehtävien (60 %) nähtiin parantavan omaa ohjautuvuutta opiskeluun. Asiantuntijaluennot sekä itsenäiset tehtävät ohjasivat opiskelijoita etsimään lisätietoa. Ajantasainen tieto arvioitiin erittäin hyväksi 40 %:n osalta, mikä kertoo koulutuksen sisällön vastaavan nykyisiä hoitokäytäntöjä ja tutkimustietoja. Opiskelijapalaute osoittaa, että koulutus oli onnistunut tavoitteissaan. Koulutusta pidettiin laadukkaana ja organisointi oli 60 % opiskelijoiden mukaan erittäin hyvällä tasolla.
Osaaminen kasvaa yhdessä – ja sen vaikutus näkyy potilastyössä joka päivä
Korkean sairastuvuusennustuksen keskellä koulutus ei ole ainoastaan vain kehittämistä, vaan se on vaikuttava hoitoa, joka alkaa osaamisesta. Koulutuksen rakenne ja sisältö tukivat opiskelijoiden ammatillista kehittymistä sekä työelämälähtöistä ajattelua. Se näkyi myös koulutuksen loppupalautteessa. Moni opiskelija koki saaneensa konkreettisia työkaluja, joita voi soveltaa suoraan potilastyössä ja työyhteisön kehittämisessä. Osalla koulutuksen myötä myös vaihtui työnkuva. Koulutuksen sisältö sai kiitosta siitä, että se ohjasi opiskelijaa hakemaan uusinta tietoa myös itsenäisesti. Tutkimustiedonhakua ja sen hyödyntämistä pääsi myös hyödyntämään työelämässä. Koulutuksen jatkoa suunnitellaan vuodelle 2026, ja tarve sille on ilmeinen.
Kirjoittaja
Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina ja Suolistosairauksien hoitoon erikoistunut osaaja -koulutuksen vastuuopettajana.
Lähteet
Eronen, H. & Molander, P. 2023. Biologisten lääkkeiden yhdistelmähoito tulehduksissa suolistosairauksissa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2023;139(13):1076-84. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa Biologisten lääkkeiden yhdistelmähoito tulehduksellisissa suolistosairauksissa
Färkkilä, Martti 2018. Tulehduksellisten suolistosairauksien epidemiologia. Teoksessa Färkkilä, Martti & Heikkinen, Markku & Isoniemi, Helena & Puolakkainen, Pauli (toim.) Gastroenterologia ja hepatologia. E-kirja. 3. painos. Kustannus Oy Duodecim.
IBD ja muut suolistosairaudet ry. 2023. Lääkehoito. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa Lääkehoito – Suolistosairaudet ry
julientromeur. 2022. Sisäelimet, anatomia, dna, genetiikka. PIxabay. Viitattu 12.11.2025. Saatavissa Sisäelimet Anatomia Dna – Ilmainen kuva Pixabayssa
Kilpinen, F. 2023. Viimeisen koulutuspäivän tunnelmia suolistosairauksien erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksesta. LAB Pro. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/viimeisen-koulutuspaivan-tunnelmia-suolistosairauksien-erikoistunut-osaaja-taydennyskoulutuksesta/
Kolho, K-L. & Färkkilä, M. 2017. Tulehdukselliset suolistosairaudet – mikä vialla? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo1390
Tilastokanta Kelasto, Kela. 2025. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa Tilastotietokanta Kelasto | Kelan tietotarjotin
