Suomalainen palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö tutuksi SAILA-hankkeen laillistamisväylällä

Eettiset periaatteet ja arvot ovat keskeinen osa sairaanhoitajuutta. Ne ohjaavat sairaanhoitajan toimintaa, ja sairaanhoitajan onkin tärkeä osata soveltaa eettisiä periaatteita yksilöllisesti muuttuvissa asiakas- ja potilastilanteissa suhteessa suomalaiseen lainsäädäntöön.

SAILA-hankkeen laillistamisväylä käynnistyi syksyllä 2024, ja ensimmäisten opintojen joukossa opiskelijat pääsivät perehtymään suomalaiseen sosiaali- terveydenhuollon palvelujärjestelmään, lainsäädäntöön sekä etiikkaan opintojaksolla. Sairaanhoitajan laillistamisväylä on tarkoitettu sairaanhoitajan tutkinnon EU- tai ETA-maiden ulkopuolella suorittaneille henkilöille, jotka haluavat saada laillistuksen toimia Suomessa sairaanhoitajana.

Eettisyys ja ammatillisuus keskeisiä

Yleissairaanhoitajan yksi osaamisvaatimus on ammatillisuus ja eettisyys, mikä pitää sisällään monia eri osaamisen sisältöjä, kuten hoitotyön arvot, eettiset periaatteet, lainsäädäntö sekä ammatillisuus ja osaamisen kehittäminen (Savonia 2024). Ongelmanratkaisu- ja päätöksenteko-osaaminen ovat vahvasti läsnä myös eettisissä kysymyksissä, sillä sairaanhoitajan tulee tunnistaa erilaisia eettisiä ongelmia ja osata arvioida niitä ja omaa toimintaa useasta näkökulmasta. Nämä osaamisalueet nähdäänkin keskeisenä sairaanhoitajan ydinosaamisena, mikä integroituu moneen hoitotyön toimintaan, kliinisiin toimintoihin ja palvelujärjestelmäänkin.

SAILA-hankkeessa osatoteuttaja-ammattikorkeakoulut pilotoivat Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa tuotettua sote-lainsäädännön, etiikan ja asiakas- ja potilasturvallisuuden MOOC digikampuksen 3 opintopisteen laajuista verkkokurssia. LAB-ammattikorkeakoulussa etiikan oppimista haluttiin tehostaa vielä kontaktiopetuksen kautta, sillä eettiseen osaamiseen liittyvä yksiköllinen tuki vaikuttaa sairaanhoitajan eettiseen osaamiseen ja hänen kokemaansa eettiseen turvallisuuteen (Poikkeus 2019, 68). Kampuksella tapahtuva opetustilanne toimii osaltaan yhtenä osaamisen tunnistamisen keinona, ja samalla opiskelijat saavat vahvistusta omalle osaamiselleen yhteisen reflektion kautta.

Kuva 1. Eettinen osaaminen vaatii reflektiokykyä. (mohamed_hassan 2022)

Case-työskentely tukemassa oppimista

Case-pohjainen työskentely sai positiivista palautetta opiskelijoilta. Monipuoliset ja eri näkökulmia sisältävät aitoihin hoitotyön tilanteisiin liittyvät caset tukivat opiskelijoiden oppimista tarjoten turvallisen tilan reflektoinnille. Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan eettistä reflektointia pienryhmissä, mikä toimi myös vertaisoppimisen näkökulmasta tässä aiheessa. Vaikka potilastilanteet olivat osaltaan tuttuja, oli sairaanhoitajan eettisten periaatteiden tarkastelu ja reflektointi ymmärrystä vahvistava tekijä. Opiskelijat rinnastivat lainsäädännön ja etiikan aiheita hyvin omaan kokemuspohjaansa. Tämä tuki sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön sekä etiikan ymmärrystä suhteessa sairaanhoitajan ydinosaamiseen.

Opiskelijat analysoivat toimintatapoja, jotka liittyivät palvelujärjestelmiin, ammattihenkilöiden työtehtäviin sekä eettiseen toimintaan. Myös eroavaisuuksia oli; muun muassa tietosuojaan liittyvät toimintatavat olivat erilaisia opiskelijoiden kotimaissa verrattuna suomalaiseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Tämän myötä korostui myös työyhteisön kulttuuritietoinen toiminta sekä avoin vuorovaikutus. Kulttuuristen lähtökohtien erot voivat täten aiheuttaa ristiriitoja työyhteisössä yhteisten toimintatapojen ymmärtämisessä. Aiheina palvelujärjestelmä, lainsäädäntö ja etiikka ovat kielellisesti haastavia, mutta opiskelijat jatkavat tematiikan parissa suomen kielen tunneilla syksyn aikana.

Kirjoittaja

Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja SAILA-hankkeissa asiantuntijana.

Lähteet

mohamed_hassan. 2022. Hassan, M. 2022. Hämmentynyt, epävarma, päätös. Pixabay. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/h%C3%A4mmentynyt-ep%C3%A4varma-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s-etiikka-7528689/

Poikkeus, T. 2019. Support for nurses’ ethical competence − organizational and individual support by nurse leaders. Väitöskirja. Turun yliopisto. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/146809/AnnalesD1408Poikkeus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Savonia. 2024. Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt. Viitattu 20.9.2024. Saatavissa https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2020/01/15/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/