Vajaa puolet työikäisten kuolemista Suomessa aiheutuu edelleen sydän- ja verisuonisairauksista, vaikka määrä on vähentynyt huomattavasti 1970-luvulta alkaen.
Vielä 1960-luvulla suomalaiset työikäiset miehet johtivat tilastoa maailman sepelvaltimotautikuolleisuudessa. 2010-luvulla sepelvaltimotaudista johtuva kuolleisuus oli vähentynyt viidennekseen. Kaksi kolmasosaa tästä laskusta on vähentyneiden riskitekijöiden ansiota, ja yksi kolmasosa selittyy parantuneella hoidolla. Myös työikäisten naisten sepelvaltimotautikuolleisuus on samalla aikavälillä laskenut samalla tavoin viidennekseen. Tästä huomattavasta laskusta huolimatta sydän- ja verisuonisairaudet muodostavat edelleen suurimman yksittäisen kuolinsyiden ryhmän. (THL 2023a.)
Hyvät elämäntavat avuksi
Sydän- ja verisuonisairaudet liittyvät sydämen ja verenkierron toiminnan häiriöihin tai heikkenemiseen. Yleisimpiä näistä ovat sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt ja sepelvaltimotauti. Riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa ikääntyessä, ja miehillä on suurempi riski sairastua kuin naisilla. Riskitekijöitä sydän- ja verisuoniterveydelle ovat esimerkiksi ravinnon rasvapitoisuus ja laatu, korkea LDL-kolesterolin osuus veressä, tupakointi, perinnölliset tekijät ja kohonnut verenpaine. Yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa käytettävistä keinoista on hyvät elintavat. Hyviin elintapoihin voi jokainen vaikuttaa itse. (THL 2023b.)
Riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja muihin valtimotauteihin, tyypin 2 diabetekseen, muistisairauksiin ja eräisiin syöpiin voi pienentää sydänterveyttä edistävällä ruokavaliolla. Sydänterveellinen ruokavalio alentaa veren kolesterolipitoisuutta ja verenpainetta sekä auttaa painonhallinnassa. Se voi myös hidastaa taudin etenemistä sekä tukee jo sairastuneen kuntoutumista. (Sydänliitto 2021.)
Kehittämistyönä materiaalipaketti potilasohjaukseen
Sydänhoitajan vastaanotolla yksi keskeisimmistä ohjauksen aiheista on sydänterveelliset elintavat ja erityisesti sydänterveellinen ruokavalio. Ohjausta elintapoihin liittyen annetaan paljon myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilla. Materiaalia sydänterveellisestä ruokavaliosta on runsaasti saatavilla. Ohjauksen tueksi haluttiin kuitenkin luoda mahdollisimman selkeä ja helposti käytettävä ohjausmateriaalipaketti, joka toteutettiin kehittämistyönä.
Suunnitteluvaiheessa apuna oli Kalajoen terveyskeskuksen hoitohenkilökunnan kanssa pidetty aivoriihi, josta saatiin ideoita toteuttamiseen.
Kehittämistyö oli osa LAB-ammattikorkeakoulun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutusta. Tavoitteena on, että ohjausmateriaalin avulla asiakkaat saisivat vastaanotoilla ajantasaista ja yhteneväistä tietoa sydänterveellisestä ruokavaliosta. Materiaalin käyttö voi myös selkiyttää ohjaustilannetta, ja sitä voidaan hyödyntää eri ammattilaisten vastaanotoilla ruokavalio-ohjauksen runkona. Ohjausmateriaali palvelee hyvin niin kokeneita kuin uusiakin hoitajia.
Kirjoittajat
Anne Niemelä työskentelee sydänhoitajana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Kalajoen terveyskeskuksen vastaanotolla ja osallistuu LAB-ammattikorkeakoulussa kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen.
Henna Ylén työskentelee sydän- ja diabeteshoitajana Pirkanmaan hyvinvointialueella Ylöjärven sote-asemalla ja osallistuu LABin kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen.
Katja Puhakainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sairaanhoitajakoulutuksessa ja vastuuopettajana kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksessa.
Lähteet
LustrousTaiwan. 2015. Lin, J. Hedelmiä, vihannes, apple. Pixabay. Viitattu 1.10.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/hedelmi%C3%A4-vihannes-apple-1095331/
Sydänliitto. 2021. Sydän ja ruoka -suositus. Päivitetty 20.1.2022. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://sydan.fi/ammattilaispalvelu/artikkeli/sydan-ja-ruoka-suositus/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023a. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys. Viitattu 6.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023b. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja ehkäisy. Viitattu 6.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijat-ja-ehkaisy
