“Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki”, ohjataan ratkaisukeskeisyydessä. Ratkaisukeskeisyys on lyhytterapian muoto, jossa ajatukset suunnataan tulevaisuuteen. Sillä halutaan saada ihmiset ajattelemaan entistä positiivisemmin ja löytämään voimavaroja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Ratkaisukeskeisyyden toimintaperiaatteena on tehdä pieniä muutoksia asioihin, jotka eivät tällä hetkellä toimi, ja keskittyä samalla enemmän siihen, mikä toimii. (Ratkes 2023.)
Vaiheittain eteenpäin
Työyhteisöjen kehittämisessä on keskeistä asettaa selkeitä tavoitteita, mutta miten saavuttaa isot ja abstraktit tavoitteet, jotka voivat kuulostaa pelkiltä tyhjiltä sanoilta? Ratkaisukeskeisyys tuo selkeyttä tavoitteisiin jakamalla ne vaiheisiin, jotka ovat konkreettisia ja toteutettavia. Pienet askeleet voimaannuttavat ihmisiä onnistumisen kokemuksella, jolloin suurelta ja mahdottomalta tuntuvasta tavoitteesta tulee mahdollinen. (Hirvihuhta & Litovaara 2011, 62–63.)
Ratkaisukeskeisyydessä käytetään haastattelutekniikoita ja erilaisia kysymyksiä. Ihmekysymyksen avulla kartoitetaan yhteistä tavoitetta: millaista elämä tai työ olisi, jos toiveet täyttyisivät? (Marttila 2018.) Asteikkokysymysten avulla tavoitteelle määritellään asteikko, jonka avulla arvioidaan, mitä on jo saavutettu ja mihin halutaan mennä seuraavaksi (Ratner & Yusuf 2020, 136).
Ratkaisukeskeisyyttä testattiin Hollolassa
Leinonen (2023, 2, 33) toteutti opinnäytetyönään kehittämistutkimuksen Hollolan nuorisopalveluissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää tietojen ja taitojen jakamista nuorisotyöntekijöiden kesken. Työssä havaittiin, että ratkaisu- ja resurssikeskeinen toimintatapa edistää työyhteisön aktiivista kuuntelua ja luo vahvaa vuorovaikutuskulttuuria.
Viestintä ja sen sujuvuus ovat keskiössä työpaikan tehokkuuden, toimivuuden ja tuloksellisuuden kannalta. Parantunut vuorovaikutus vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden hyvinvointiin ja vahvistaa heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan työhön. Työntekijöiden tunne kuulluksi tulemisesta on arvokasta, sillä se luo työyhteisöön luottamusta, yhteenkuuluvuutta ja positiivista ilmapiiriä.
Organisaation sisällä on paljon tietoa ja osaamista, jota voidaan hyödyntää työyhteisön kehittämisessä. Osaamisen ja taitojen jakaminen kuuluvat monipuoliseen työhön. Ratkaisukeskeisyys tarjoaa työkaluja työyhteisön sisäiseen dialogiin, joka mahdollistaa hiljaisen tiedon siirtämisen. (Leinonen 2023, 38–39.) Sekä yksilön oma menestys että vertaisten menestys lisäävät työntekijän pystyvyyden tunnetta (Bandura 1986, 28). Se vaikuttaa suoraan työntekijän työmotivaatioon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (Leinonen 2023, 15–17).
Kirjoittajat
Jussi Leinonen on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi (ylempi AMK) digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmasta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.
Lähteet
athree23. 2020. Schweiz, A. Hallitus, liitu, tiimi, liiketoimintaa. Pixabay. Viitattu 26.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/hallitus-liitu-tiimi-liiketoimintaa-4866757/
Bandura, A. 1986. Social foundations of thought and action. Englewood Cliffs, NJ. 23–28.
Hirvihuhta, H. & Litovaara, A. 2011. Ratkaisun taito. Helsinki: Tammi.
Leinonen, J. 2023. Digitaalisen nuorisotyön osaamisen edistäminen. Case: Hollolan kunta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 17.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521696
Marttila, M. 2018. Ratkaisukeskeisyydestä voimaa sosiaalityöhön ja ohjaukseen. PRO SOS ‒ Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hanke. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://www.prosos.fi/ratkaisukeskeisyydesta-voimaa-sosiaalityohon-ja-ohjaukseen/
Ratkes. 2023. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys ry. Viitattu 17.5.2023. Saatavissa https://ratkes.fi/yhdistys/
Ratner, H. & Yusuf, D. 2020. Lasten ja nuorten ratkaisukeskeinen ohjaus ja neuvonta. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti.
