Varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa tarkoittaa mm. hoito- ja syöttämistilanteita sekä seurustelua. Pienen vauvan ensimmäinen kehitysympäristö on oma perhe ja erityisen tärkeää vauvalle on vuorovaikutus omien vanhempien tai huoltajien kanssa. (Puura ym. 2018, 2.) Myönteinen vuorovaikutus tuo vauvalle perusturvallisuuden tunteen ja luottamuksen kokemuksia. Tämä heijastuu vauvan myöhempiin ihmissuhteisiin. Se luo pohjan hyvän itsetunnon, minäkuvan ja empatiakyvyn kehittymiselle. (MLL 2019a.)
Tavallisesti vanhempi nauttii vauvansa hoitamisesta ja tarjoaa vauvalleen lämpimän sylin. Joskus taustalla voi kuitenkin olla mm. masentuneisuutta tai väsymystä, jolloin vuorovaikutus vauvan ja vanhemman välillä kärsii. Esimerkiksi yövalvomiset, vauvan tyytymättömyys ja jatkuva vastuu vauvan hoidosta voivat väsyttää vanhempaa, ja ne voivat tuoda omat haasteensa vuorovaikutukselle. (Hermanson 2019.)
Vanhemman mentalisaatiokyvyllä on yhteys hyvään vuorovaikutukseen oman vauvansa kanssa. Mentalisaatio tarkoittaa oman ja toisen ihmisen näkökulman ja kokemuksien pohtimista. (Pajula ym. 2015.) Vanhemman mentalisoidessa eli pohtiessa vauvansa kokemuksia ja mieltä, hän yrittää selvittää, mitä hänen vauvansa hänelle viestii. Vanhemman hyvä mentalisaatiokyky parantaa hänen taitojaan ymmärtää vauvaansa paremmin, ja sitä kautta se parantaa vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Mentalisaatio voi myös helpottaa vanhemman omia tunteita, kun hän osaa katsoa vauvansa ulkoisen käyttäytymisen taakse ja sitä kautta ymmärtää syyn johonkin vauvansa käytökseen. (MLL 2019b.)
Sylikkäin-ryhmä tukee vuorovaikutusta
Sylikkäin-ryhmä on kehitetty äidin ja vauvan vuorovaikutuksen sekä äidin vauva-arjessa jaksamisen tueksi. Sylikkäin-ryhmä sai alkunsa Hollolassa avoimen varhaiskasvatuksen työmuotona vuonna 2008 ja se laajeni siellä moniammatilliseksi yhteistyöksi Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Lahdessa Sylikkäin-ryhmä käynnistyi syyskuussa 2020, niin ikään avoimen varhaiskasvatuksen ja Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän välisenä yhteistyönä.
Sylikkäin-ryhmä on kiinteä ryhmä ja ryhmään on ennakkoilmoittautuminen. Jokainen kerta sisältää teemallista keskustelua, esimerkiksi äidiksi tulemisesta ja omasta jaksamisesta. Jokaisella kerralla on myös äidin ja vauvan yhteinen toimintahetki, esimerkiksi loruttelua ja sosemaalausta (kuva 1). Sylikkäin-ryhmä antaa äideille hyvän mahdollisuuden oppia mentalisaatiota ja parantaa kiintymyssuhdetta omaan vauvaan. Ohjaajat tukevat äitien ystävystymistä ja kannustavat jatkamaan kokoontumisia omissa kodeissa yhteisten ryhmätapaamisten jälkeenkin.
Sylikkäin-ryhmä voisi olla esimerkki Talentian vuosittain palkitsemasta Hyvästä käytännöstä. Talentia on vuodesta 2007 lähtien palkinnut vuosittain hyvän sosiaalialan käytännön, joka täyttää tietyt kriteerit. Käytännön on oltava helposti sovellettava, asiakkaiden ja työntekijöiden hyväksi havaitsema, yhteiskunnallisesti vaikuttava ja sitä pitää olla arvioitu. (Talentia 2020.) Sylikkäin-ryhmä ei ole ottanut osaa Talentian Hyvä käytäntö -kilpailuun, mutta se täyttää kaikki Talentian määrittelemät Hyvän käytännön kriteerit, ja sen hyvät käytännöt vain paranevat tulevaisuudessa, Päijät-Hämeen alueella tapahtuneen laajentumisen myötä. Ehkä Sylikkäin-ryhmä siis jonain vuonna nähdään Talentian Hyvä käytäntö -kilpailussa.
Kirjoittajat
Erja Stenberg on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän työskentelee Lahden kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen opettajana ja toimii myös Sylikkäin-ryhmän ohjaajana.
Tuula Hyppönen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä lapsi- ja perhepalveluissa.
Lähteet
Hermanson, E. 2019. Varhainen vuorovaikutus ja itsetunnon kehitys. Kotineuvola. Duodecim Terveyskirjasto. [Viitattu 25.10.2020]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00302
MLL. 2019a. Vauva kehittyy vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. [Viitattu 25.10.2020]. Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/vauva-kehittyy-vuorovaikutuksessa-vanhempien-kanssa/
MLL. 2019b. Mentalisaatio vanhemmuudessa. [Viitattu 25.10.2020]. Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/mentalisaatio-vanhemmuudessa/
Pajula, M., Salo, S. & Pyykkönen, N. 2015. Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Numero 11. [Viitattu 16.12.2020]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo12278
Puura, K., Sannisto, T. & Riihonen, R. 2018. Mitä vauva haluaa? Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolassa. Lääkärilehti 21/2018. [Viitattu 25.10.2020]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104312/mita_vauva_haluaa_2018.pdf?sequence=1
Talentia. 2020. Mikä Hyvä käytäntö -kilpailu? [Viitattu 16.12.2020]. Saatavissa: https://www.talentia.fi/edut-ja-palvelut/koulutusedut-ja-apurahat/sosiaalialan-asiantuntijapaivat/mika-hyva-kaytanto-kilpailu/
