Syrjäytyneen nuoren kokemukset kertovat suunnan selviytymiselle

Nuorten syrjäytyminen on ollut viime vuosikymmenet kasvavan huolen ja huomion kohteena (Valtioneuvosto 2020). Se on nuorten näkökulmasta moninaisempi ongelma kuin pelkästään koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminen. Syrjäytyneiden nuorten ääni jää usein kuulematta syrjäytymisongelman ratkaisukeinoja pohdittaessa, vaikka se on tilanteen parantamisen kannalta välttämätöntä (Gretschel & Myllyniemi 2020, 7, 17–18, 44, 80–82). Kotiin jääneiden, koulunsa keskeyttäneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset kaipaavat myös uudenlaisia työvälineitä työhönsä.

Tuutikki Ijäs (2021) laati LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksen opinnäytetyönä kehittämistyön yhdessä Mieli ry:n kanssa. Yhteiskehittämiseen osallistui myös kohdennetun nuorisotyön ammattilaisia etsivästä nuorisotyöstä ja työpajoilta. Kehittämistyön tuloksena syntyi kohdennetun nuorisotyön ammattilaisille suunnattu koulutusmateriaali MIELI ry:n käyttöön. Menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Tutkimukseen pohjautuva tieto loi pohjan nuorten syrjäytymistä ja myönteistä tunnistamista käsittelevälle koulutusmateriaalille.

Myönteiset kokemukset vahvistavat voimavaroja

Nuorten kokemuksia väritti jo varhain alkanut toiseuden tunne ja ulkopuolelle jääminen koulun sosiaalisesta yhteisöstä. Luottamus omiin kykyihin ja omaan selviytymiseen oli koulun jälkeen vähäistä, mikä oli vaikuttanut nuoren tulevaisuuden valintoihin. Nuoret kertoivat myös hitaasta toipumisesta ja oman toimijuuden löytymisestä. Tukea oli saatu perheeltä, ystäviltä ja myös ammattilaisilta. Aikuisuuteen kasvaminen on epävarma siirtymä, jossa riittävä aika nuoren omille, väärillekin, valinnoille on tarpeellista. Myönteiset kokemukset omassa lähipiirissä ja ammattilaisten kanssa tekevät näkyväksi nuoren omia voimavaroja ja tukevat selviytymistä.

Nuorisotyössä myönteinen tunnistaminen pyrkii näkemään nuorten arkisissa yhteisöissä ja ympäristöissä olevat vahvuudet ongelmien sijaan ja vahvistamaan jokaisessa nuoressa jo olemassa olevaa toimijuutta (Kallio 2020,17). Myönteisen tunnistamisen työotteessa vahvistetaan juuri niitä samoja elementtejä, mitä syrjäytyneet nuoret kuvaavat keskeisinä oman selviytymisensä kannalta. Nuoren arjen osallisuuden rakennuspalikoita voidaan löytää nuoren omasta arjesta, perheen, ystävien ja itselle merkityksellisten asioiden kautta. Nuori tarvitsee tilaa kasvulleen ja aikaa miettiä omia valintojaan. Aikuiseksi ei kasveta hetkessä.

Lähteet

Gretschel, A. & Myllyniemi, S. 2020. Kuulummeko yhteiskuntaan?: Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista. Helsinki: KAKS − Kunnallisalan kehittämissäätiö. [Viitattu 2.9.2021]. Saatavissa: tutkimusjulkaisu-110_nettiin.pdf (kaks.fi)

Ijäs, T. 2021. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kokemukset ja tukeminen myönteisen tunnistamisen avulla. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja koulutusmateriaali MIELI ry:lle. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 2.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090817579

Kallio, K.P. 2020. Myönteinen tunnistaminen: tutkimusperustainen käytännöllinen näkökulma nuorisotyöhön. Teoksessa Kantonen, H. (toim.) Myönteisiä matkaeväitä: Sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintojen ohjaajan opas,15–27. XAMK kehittää 107. Mikkeli: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu. [Viitattu 2.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-238-2

Valtioneuvosto 2020. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2020–2023. Tavoitteena nuoren merkityksellinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020. [Viitattu 2.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-697-3

Kuvat

Kuva 1. Pxfuel. 2021a. People, man, sitting, alone. [Viitattu: 2.9.2021]. Saatavissa:  

Kuva 2. Pxfuel. 2021b. People, girl, alone, road. [Viitattu: 2.9.2021]. Saatavissa: https://www.pxfuel.com/en/free-photo-oxmfg

---