Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) myötä alkoi vuonna 2016 systeemisen toimintamallin kehittämistyö suomalaisessa lastensuojelussa (Lahtinen ym. 2017, 3). Malli pohjautuu Lontoon Hackneyssä 2007 kehitettyyn Reclaiming Social Work eli sosiaalityö paremmaksi -malliin. Hackneyn mallissa tavoitteena oli nostaa lapsi ja perhe sekä hänen sukulaisensa etusijalle vuorovaikutustyössä (Fagerström 2016, 11, 26). Myös Suomessa systeemisen toimintamallin myötä halutaan palauttaa ihmissuhdetyö keskiöön (Lahtinen ym. 2017, 9).
Vastuuta asiakasperheistä jaetaan systeemisen tiimin kesken, jolloin vastuusosiaalityöntekijä saa asiakastilanteeseen avukseen usean eri ihmisen näkökulman tilanteesta ja perheen tarvitsemasta tuesta. Huomio on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja suhteissa. Lapsi ja perhe nähdään osana omaa sekä ympäröivää systeemiä, ja asioita tarkastellaan suhteessa tähän. (Lahtinen ym. 2017, 18; Aaltio & Isokuortti 2019a, 15.)
Systeeminen tiimi vastaa yhdessä asiakasperheistä
Viikoittain kokoontuva monitoimijainen systeeminen tiimi reflektoi ja pyrkii löytämään uusia näkökulmia, kokemuksia ja oivalluksia, ja saamaan selville millaiset systeemiset suhteet ylläpitävät haasteita perheessä (Aaltio & Isokuortti 2019b, 12,19).
Tiimiin kuuluu yleensä 2–3 sosiaalityöntekijää, konsultoiva sosiaalityöntekijä sekä perheterapeutti. Tiimiin voi kuulua lisäksi sosiaaliohjaajia ja perhetyöntekijöitä. Keskeisinä työvälineinä voidaan käyttää esimerkiksi sukupuuta tai aikajanaa tutkiessa perheen historiaa ja perheessä vallitsevia uskomuksia ja tarinoita voidaan lähestyä narratiivisin menetelmin. Suhdetta ympäröiviin olosuhteisiin ja muihin palveluihin tarkastellaan esimerkiksi verkostokarttaa käyttäen. (Aaltio & Isokuortti 2019b, 12, 14, 19.)
Lapsen kokemusmaailma lähtökohta
Työskentelyn lähtökohtana on perheen sekä erityisesti lasten ja nuorten kokemukset. Perhe on aktiivisesti mukana ja työskentely on avointa, dialogista sekä ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.)
On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten asioista puhutaan ja luodaan toiveikkuutta. Lapsen äänen esillä pitäminen ja lapsen osallisuuden varmistaminen on lapsen kanssa työskentelevien tärkeä tehtävä, ja lapsen etu toteutuu turvallisten suhteiden ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta. (Lahtinen ym. 2017, 17; Aaltio ja Isokuortti 2019b, 13.) Lapseen tutustuminen ja hänen kokemusmaailmansa ymmärtäminen on lähtökohta.
Työskentely tapahtuu sekä lapsi- että vanhempilähtöisesti. Vanhemman voimavaroja vahvistamalla sekä itseymmärrystä lisäämällä pyritään lisäämään vanhemman myötätuntoa lasta kohtaan, tällöin kyky vastata lapsen tarpeisiin vahvistuu. Kuuntelun ja kunnioittavan kohtaamisen kautta syntyvät lapsen ja vanhemman osallisuus ja luottamus. (Aaltio & Isokuortti 2019b,13, 19.)
Kirjoittajat
Marika Särkiranta-Haavisto on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Aaltio, E. & Isokuortti, N. 2019a. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi. Valtakunnallinen arviointi. Raportti 3/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 3/2019. [Viitattu 22.9.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137709/URN_ISBN_978-952-343-289-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Aaltio, E. & Isokuortti, N. 2019b. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit. Kuvaus asiakastason ydinelementeistä, tavoitteista ja toimintamekanismeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 33/2019. [Viitattu 19.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138967/Ty%c3%b6paperi%2033%20Systeemisen%20lastensuojelun%20toimintamallin%20ydienelementit%20Aaltio%20ja%20Isokuortti_VALMIS.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Fagerström, K. 2016. Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. [Viitattu 22.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131498/URN_ISBN_978-952-302-778-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lahtinen, P., Männistö, L. & Rainio, L. 2017. Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 22.9.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132169/URN_ISBN_978-952-302-827-2.pdf?sequence=1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Systeeminen toimintamalli lastensuojelussa. [Viitattu 20.10.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/systeeminen-toimintamalli-lastensuojelu
Kuvat
Kuva 1. robert1029. 2019. Sade, tippaa, sateinen, märkä. Pixabay. [Viitattu 22.10.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/sade-tippaa-sateinen-m%c3%a4rk%c3%a4-3915684/
