Toisen asteen opintojen keskeyttäminen nähdään riskinä nuoren syrjäytymiselle (Vauhkonen & Hoikkala 2020, 30). Valtakunnallisesti lukuvuonna 2018−2019 ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opintonsa keskeytti 9,4 prosenttia opiskelijoista jatkamatta missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lukiokoulutuksen keskeytti samana vuonna 3 prosenttia opiskelijoista. (SVT 2021).
Keskeyttämisprosenteissa on nähtävillä alueellisia eroja ja poikkeusolojen vaikutusta. Helsingissä Stadin ammatti- ja aikuisopistossa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden määrä nousi viime vuonna monta prosenttiyksikköä: 2019 luku oli 8,4 prosenttia ja 2020 jo lähes 13. Keskeyttäneitä oli noin 400 oppilasta enemmän kuin edellisvuonna. (Tervo 2021.)
![[Alt-teksti: Tyhjässä luokkahuoneessa istuu yksi nuori mies kasvomaski kasvoillaan.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/11/571_2021_Pulssi-toiminta-ehkaisee-ammatillisten-opintojen-keskeyttamista_1-1024x671.jpg)
Osa Koulutuskeskus Salpauksen tukipalveluja
Oppivelvollisuuden laajentuessa ammatilliseen koulutukseen hakeutuu entistä enemmän opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiudet ovat heikot. He tarvitsevatkin erityisen paljon tukea opinnoissaan samoin kuin erilaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kanssa kamppailevat opiskelijat. (Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys 2020.) Vuoden 2020 aikana Salpauksessa tehtiin 266 erityisen tuen suunnitelmaa, ja erityistä tukea saavia opiskelijoita oli yhteensä 455. Salpaus kehittää jatkuvasti opetus- ja ohjauskäytäntöjä, jotta opiskelijat saisivat henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaisen riittävän opetuksen ja ohjauksen. (Koulutuskeskus Salpaus 2020, 84.)
Pulssi toimii osana Koulutuskeskus Salpauksen valmentavan koulutuksen ja erityisopetuksen tukipalveluiden yksikköä. Pulssi tarjoaa kokonaisvaltaista yksilöllistä tukea nuoren tilanteeseen, opintojen jatkamiseen ja arjen toimintakyvyn edistämiseen. Nuorten opintojen keskeyttämisuhan takana voivat olla esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat sekä puutteellinen elämänhallinta. Koulutyön ohessa elämänhallintaa harjoitellaan arjen perustaitoihin tutustumalla ja kartoittamalla nuoren tarvitsemat palvelut. Tavoitteena on, että opinnot jatkuvat nuoren omassa ryhmässä tai että hänelle löytyy jokin muu mielekäs koulutuspaikka. Opiskelu Pulssissa voi kestää kahdeksasta viikosta kokonaiseen lukuvuoteen. (Aaltonen & Stenström 2021.)
Pulssin arki sisältää paljon moniammatillista verkostotyötä. Verkostoihin kuuluu erilaisia tahoja, jotka Pulssi kokoaa yhteen. Oppilaitoksen sisäiseen verkostoon kuuluvat palveluohjaajat, opinto-ohjaajat, vastuuohjaajat, erityisopettajat, psykologit ja kuraattorit. Oppilaitoksen ulkopuoliseen verkostoon kuuluvat terveydenhoitopalvelut (mielenterveys-, päihde ja sosiaalipalvelut) ja Lahden nuorisopalvelut. (Aaltonen & Stenström 2021.)
Kirjoittajat
Jennika Leinonen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisen koulutuksesta. Hän on kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisestä.
Lähteet
Aaltonen, H. & Stenström, R. 2021. Pulssin erityisopettajat. Haastattelu koulutuskeskus Salpauksessa 2.11.2021.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys. 2020. Vastuullisuutta oppivelvollisuuden toteuttamiseen. Helsinki: Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. [Viitattu 15.11.2021]. Saatavissa: https://www.amke.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/vastuullisuutta-oppivelvollisuuden-toteuttamiseen.html
Koulutuskeskus Salpaus. 2020. Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodesta 2020. [Viitattu 25.10.2021]. Saatavissa: https://salpaus10.oncloudos.com/kokous/202116-6-1450.PDF
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2021. Koulutuksen keskeyttäminen 2019. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu 26.10.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/kkesk/2019/kkesk_2019_2021-03-12_fi.pdf
Tervo, E. 2021. Koronavuosi lisäsi ammattiopintojen keskeytyksiä ja viivästytti valmistumista – “Tämä aika heijastuu suoraan työmarkkinoille”. Yle uutiset. [Viitattu 28.10.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11778793
Vauhkonen, T. & Hoikkala, T. 2020. Syrjäytymisen lasku – tutkimus syrjäytymisestä, sen kustannuksista ja kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuudesta. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. [Viitattu 15.11.2021]. Saatavissa: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/syrjaytymisen_lasku.pdf
Kuvat
Kuva 1. Koch, A. 2020. Poika, kasvonaamion, nuori. Pixabay. [Viitattu 1.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/poika-kasvonaamion-nuori-pandemian-5701945/
Kuva 2. geralt. 2016. Altmann, G. Liittäminen, tervetuloa, kättelee. Pixabay. [Viitattu 1.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/liitt%c3%a4minen-tervetuloa-k%c3%a4ttelee-1777535/
