Tahdistinsalin hätätilanteiden osaamisen vahvistaminen

Tärkein oireisen hidaslyöntisyyden hoitomuoto on tahdistinhoito. THL:n mukaan vuonna 2024 asennettiin 4905 tahdistinta, joista valtaosa oli hidaslyöntisyyden hoitoon tarkoitettuja tahdistimia (THL, 2024). Bradykadia aiheuttaa sydämen luontaisen johtoradan toiminnan ongelmat. Sick sinus syndroma ja eteis-kammiokatkokset Heijasteperäinen synkopee, johon liittyy merkittävä hidaslyöntisyys, hoidetaan myös tahdistimella. (Raatikainen & Karvonen, 2025.) Tahdistin voidaan asentaa myös vaikean sydämen vajaatoiminnan ja kammioperäisten rytmihäiriöiden hoitoa varten (Koivisto ym. 2020). Vaihtoehtona on myös johdoton tahdistin, joka sopii erityisesti potilaille, joilla on kohonnut infektioriski tai vaikeuksia laskimoreiteissä (Karvonen, 2021). Tahdistinteknologia kehittyy nopeasti, ja nykyiset laitteet mahdollistavat aikaisempaa paremman ja yksilöllisemmän hoidon myös lapsille ja nuorille.

Jorvin sairaalan sydänasemalla keskitytään pääasiassa hidaslyöntisyystahdistimien asennuksiin. Potilaat tulevat toimenpiteeseen joko elektiivisesti tai päivystyksellisesti sairaalan osastoilta ja alueen muista sairaaloista. Syyskuusta 2023 alkaen Jorvissa asennettu perinteisten VVI- ja DDD-tahdistimien lisäksi johtoratatahdistimia. Johtoratatahdistuksessa (LBB) voidaan toteuttaa joko kammio- tai eteiskammiotahdistuksena, ja siinä pyritään sijoittamaan johto sydämen omaan johtorataan. Menetelmä on fysiologisempi, koska se hyödyntää sydämen luonnollista sähkönjohtumista, ylläpitää kammioiden synkroniaa ja voi ehkäistä tahdistinhoidon aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa.

Perehdytyksen merkitys työhyvinvoinnille ja potilasturvallisuudelle

Perehdytys on jokaisen uuden työntekijän lakisääteinen oikeus, mikä on märitelty työterveyslaissa (738/2002, 14§). Perehdytys ja kehityskeskustelut ovat vakiintuneita tapoja tukea työhyvinvointia, ja erityisesti nuorten kohdalla hyvä perehdytys edistää sitoutumista ja helpottaa työelämään siirtymistä. (Ervast ym., 2024; Työterveyslaitos, 2026). Huolellinen perehdytys ja jatkuva lisäkoulutus lisäävät myös potilasturvallisuutta.

Yksikössämme työntekijän osaamisen kehittymistä seurataan osaamismatriisin avulla, joka käydään säännöllisesti läpi esihenkilön kanssa kehityskeskusteluissa. Perehdytyksen tukena käytetään osaamispasseja eri osaamisalueista; niihin merkitään perehtymisen aikana läpikäydyt asiat. Lisäksi perehtymistä tuetaan säännöllisillä perehdytyskeskusteluilla, jotka auttavat seuraamaan etenemistä ja varmistamaan riittävän tuen.

Osana kardiologisen hoitotyön täydennyskoulutusta tuotettiin perehdytystä tukevaa materiaalia Jorvin tahdistinsalin hätätilanteissa toimimiseen. Kehittämistehtävän aihe nousi henkilökunnan esittämistä tarpeista: he toivoivat lisää koulutusta tahdistinsalin äkillisiin ja vaativiin tilanteisiin. Koulutuksen sisältö rajattiin nimenomaan Jorvin toimintaympäristöön, jossa asennetaan hidaslyöntisyystahdistimia. Käsiteltäviksi valittiin erityisesti tilanteet, joissa toimenpiteen aikana potilaan oma sydämen rytmi menetetään. Toimintatapa riippuu tällöin ratkaisevasti siitä, missä vaiheessa toimenpidettä ollaan. Sydämen tamponaation tunnistaminen korostettiin keskeisenä osaamisalueena, sillä kyseessä on nopeasti etenevä ja mahdollisesti henkeä uhkaava tila, joka vaatii välitöntä reagointia.

Kehittämistehtävän ja lisäkoulutuksen lisäksi tuotettiin ohje/kaavio, joka sai henkilökunnalta hyvän vastaanoton ja toimii arvokkaana tukena uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Ohje selkeyttää toimintamallia hätätilanteissa ja vahvistaa tiimin valmiuksia roolien mukaisiin tehtäviin. Kehittämistyössä hyödynnetyn kaavion pohjalta syntyi paljon rakentavaa vuoropuhelua siitä, miten tahdistinsalin perehdytyskäytäntöjä voisi jatkossa vahvistaa. Jatkossa olisi hyödyllistä toteuttaa elvytysvastaavien kanssa simulaatiotilanne, joka toteutettaisiin tahdistinsalissa. Tällainen realistinen simulaatio mahdollistaisi hätätilanteiden harjoittelun turvallisesti ja lisäisi henkilökunnan valmiuksia toimia tehokkaasti harvinaisissa mutta kriittisissä tilanteissa.

Lähteet

Ervasti, T., Kesti, U., Suomi, S., Meriläinen, M. 2024. Työhyvinvointia tukevia menetelmiä. Akuuttihoitotyön opas. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/akt00218/search/oppi

Finlex. Työtuvallisuuslaki 738/2002. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/738

Karvonen, J., Haataja, P. 2021. Johdoton tahdistin. Sydänääni Nro 1A/2021. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.fincardio.fi/site/assets/files/5062/sydanaani_1a21_nettiversio.pdf

Koivisto, U-M., Junttila, J., Karvonen, J. 2020 Sydämentahdistimet – millaisia, keille ja mitä kliinikon tulee huomioida? Nro 17/2020. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2020/17/duo15743?keyword=Syd%C3%A4mentahdistimet

Raatikainen, P, Karvonen, J. 2025 Sydämen tahdistimet ja niiden seuranta. Terveysportti Lääkärin käsikirja. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt00117

Työterveyslaitos. Työuralle kiinnittyminen. Viitattu 16.1.2026. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoura/tyouralle-kiinnittyminen

THL. 2025. Yksittäiset toimenpiteet toimenpideryhmittäin. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/thil/perus01/summary_summaryperus012?time_0=135124&time_0=344080&time_0=368662&optype1_0=193021&optype2_0=3470935&measure_0=197895#