Vuonna 2019 valmistuneessa työ- ja elinkeinoministeriön taloushallintoalan toimialaraportissa alan suurimmiksi muutosvoimiksi nähtiin digitalisaation ja automatisaation kehitys, jatkuva osaamisen päivittämisen tarve, konsultointiosaamisen tarpeen kasvu, uudet urat ja erikoistuminen sekä vaade eri alojen osaajien ja yritysten yhteistyöhön. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2019, 36–39.) Sanna Kaarlejärvi (2020) esitti viideksi taloushallinnon megatrendiksi vuonna 2020 sääntelystä nousevaa digitalisaatiokehitystä, perusprosessien automatisaatiota, tekoälyn mahdollistamaa palvelutason nostoa, analytiikan nopeaa kehitystä sekä ennustamisen kasvavaa roolia kilpailuetuna.
Tällä hetkellä tekoälyn nopea kehitys on noussut keskusteluun lähes kaikessa liiketoimissa. Kirjanpitoon liittyen ChatGPT 4 pystyi jo vuonna 2024 suoriutumaan tositteiden tiliöinnistä, jos sille annettiin hyvät tiliöintiohjeet ja muistutettiin käyttämään oikeaa tilikarttaa. Myös osumatarkkuus verotukseen liittyvissä kysymyksissä on kohtuullinen, mutta haastavammissa verokysymyksissä sekä TES-tulkinnassa ja laskennassa ilmeni vielä haasteita. (Annala & Fredman 2024.)
Muutostrendejä teknologiasta yksilöihin
Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hankkeessa (LAB 2025a) järjestettiin touko-kesäkuussa 2025 hankkeeseen osallistuville yrityksille ja heidän henkilöstölleen työpaja, jossa laadittiin erilaisia trendeihin perustuvia tulevaisuuskuvia ja kartoitettiin tulevaisuuden osaamistarpeita. Ennen työpajaa osallistujille suoritettiin ennakkokysely, jossa kysyttiin mielipiteitä suhtautumisesta tulevaisuuteen sekä työhön eniten vaikuttaviin muutostrendeihin.
Kyselyssä muutostrendit oli jaettu viiteen alaluokkaan: yhteiskunnalliset muutokset, teknologiset muutokset, työelämään liittyvät muutokset, liiketoimintaan liittyvät muutokset sekä työntekijöihin liittyvät muutokset. Vastaajia kyselyssä oli 44, joten kyselyn tulokset eivät ole kovin hyvin yleistettävissä, mutta toimivat hyvin keskustelun herättäjänä. Vastaajat toimivat pääosin kirjanpidon, palkanlaskennan tai taloushallintopalveluiden asiakaspalvelutehtävissä.
Alkukysymyksinä selvitettiin vastaajien henkilökohtaista suhdetta tulevaisuuteen, näkemystä alan tulevaisuudesta sekä edustetun yrityksen suhdetta tulevaisuuteen. Vastaajista vähän yli puolta (54 %) tulevaisuus välillä pelotti ja välillä sitä odotettiin innolla. Innolla tulevaisuutta odotti 32 % vastaajista ja he näkivät tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia. Alan tulevaisuuden näkymistä 42 % arvioi alan tulevaisuuden nykyhetkeä paremmaksi ja 5 % paljon paremmaksi. Kehityksen ajatteli pysyvän samalla tasolla 18 % vastaajista ja vain harva (5 %) näki alan tulevaisuuden huonompana kuin tällä hetkellä. Edustetun yrityksen suhdetta tulevaisuuteen kuvailtiin useimmin sanoilla ennakoiva (42 %) tai sopeutuva (49 %). (LAB 2025b.)
Tekoäly ja automatiikka merkittävimmät muutosvoimat
Tekoäly ja automatiikka sekä sen myötä tapahtuva työntekijän roolin muutos korostuivat vastauksissa merkittävimmistä muutoksista, jotka vaikuttavat vastaajien mielestä tulevaisuuden työhön. Ihmisen roolin muutoksen näki vaikuttavan erittäin paljon tulevaisuuden työhön 63 % vastaajista ja melko paljon 18 % vastaajista. Tekoäly ja automatiikka vaikuttavat kumpikin erittäin paljon tulevaisuuden työhön 57 % mielestä. Tekoäly nähtiin näistä kahdesta vielä hieman merkittävämmäksi, koska 25 % koki sen vaikuttavan melko paljon tulevaisuuden työhön, kun automatisaation osalta vastaava luku oli 16 %. Ero on kuitenkin pieni ja asiaan voi vaikuttaa, että automatiikkaa on paljon käytössä jo tälläkin hetkellä tilitoimistoissa. Asiakastarpeiden muutos sekä työn monimuotoisuus esimerkiksi etä- ja hybridityön osalta olivat myös vastaajien mielestä keskeisiä alan tulevaisuuden työhön vaikuttavia muutoksia. Vastaajista 54 % näki asiakastarpeiden muutoksen vaikuttavan erittäin paljon ja 25 % melko paljon tulevaisuuden työhön. Työn monimuotoisuuden (esim. etä- ja hybridityön muodossa) näki vaikuttavan erittäin paljon 58 % vastaajista ja melko paljon 19 % vastaajista. (LAB 2025b.)
Kyselyn tuloksia voidaan tulkita siten, että tekoälyn ja automatisaation kehitys tulevat vastaajien mielestä vapauttamaan lisäaikaa rutiinitehtävistä asiakaspalveluun. Kehitys muuttaa myös asiakastarpeita, minkä vuoksi asiakastarpeiden kartoitus ja asiakaspalvelu korostuvat alan tulevaisuuden tärkeinä osaamisina. Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hankkeessa testataan simulaatio-oppimisen menetelmää vastaamaan alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Kirjoittaja
Tatu Saarinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä ja projektipäällikkönä Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hankkeessa (LAB 2025a).
Lähteet
Annala, J. & Fredman, J. 2024. Kuinka sujuu tekoälyltä kirjanpito? Tilisanomat 5/2024. Vittattu 12.6.2025. Saatavissa https://tilisanomat.fi/teknologia/kuinka-sujuu-tekoalylta-kirjanpito
Kaarlejärvi, S. 2020. Muutos ajaa talouspäättäjät koneen äärestä ihmisten pariin – Viisi taloushallinnon megatrendiä 2020-luvulla. Efima Oyj blogit ja artikkelit. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://www.efima.com/blogi/viisi-taloushallinnon-megatrendia-2020-luvulla
LAB. 2025a. Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa www.taloudensimulaatiot.fi
LAB. 2025b. Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hankkeen toisen työpajan ennakkokysely. Julkaisematon.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2019. Toimialaraportit: Taloushallintoala. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Toimialaraportti 2019:50. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-453-2
