Taloyhtiöissä heitetään satojen eurojen edestä jätteitä vääriin astioihin

Heinäkuussa 2021 astui voimaan uusi jätelaki, jonka myötä 10 000 asukkaan taajamissa asuvien jätteenkeräysvelvoitteet laajentuivat. Rivi- tai kerrostaloissa, joissa on vähintään viisi huoneistoa, on jo pitänyt aloittaa bio-, pakkaus- ja pienmetallijätteen erilliskeräys. Heinäkuuhun 2024 mennessä myös alle viiden huoneiston taloissa, mukaan lukien omakotitalot, pitää aloittaa biojätteen erilliskeräys tai kompostointi. (Ympäristöministeriö 2024a.)

EU velvoittaa jäsenmaitaan nostamaan kierrätysastettaan. Suomessa kotitalouksien sekä julkisten ja yksityisten palveluiden tuottaman yhdyskuntajätteen kierrätysasteen täytyisi nousta nykyisestä noin 40 prosentista 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä (Ympäristöministeriö 2024b & Valtiokonttori 2023).

Asukkaat maksavat jätehuollon

Toisin kuin monet muut kuntien palvelut, jotka rahoitetaan verovaroin, jätehuollon palvelut rahoitetaan kokonaan palveluntuottamisesta perittävillä maksuilla (Etelä-Karjalan jätemaksutaksa 2023, 3) eli loppupeleissä kaikki jätehuollon kulut tulevat asukkaiden ja palveluntuottajien maksettavaksi.

[ALT. Biojäteastioita tyhjennetään kaksilokeropakkaajaan Lauritsalassa.] — Kuva 1. Jos biojäteastiat täynnä sinne kuulumatonta jätettä joudutaan tyhjentämään kuivajätteenä, siitä aiheutuu taloyhtiölle lisämaksu. (Kuva: Kaisu Isomäki)

Taloyhtiö voi säästää tehostamalla kierrätystä

Inflaation nostaessa taloyhtiön kuluja ja sitä kautta vuokria ja vastikkeita monessa taloyhtiössä mietitään kuumeisesti säästökohteita. Korkojen nousuun tai energian hintaan on vaikea vaikuttaa, mutta jätehuollon kustannuksiin voi vaikuttaa. Suomessa asukaskohtainen jätemäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuonna 2016 suomalainen tuotti keskimäärin 503 kg jätettä vuodessa, kun vuonna 2021 vastaava luku oli jo 629 kg. (Tilastokeskus 2023.) Suomalainen tuottaakin vuodessa keskimäärin 102 kg enemmän jätettä kuin EU-maiden asukkaat keskimäärin (Eurostat 2023).

Etelä-Karjalassa kuivajäte eli sekajäte sekä jäteastioiden ulkopuolella oleva irtojäte ovat jätelajeista kalleimmasta päästä (EKJH 2024). Oikein kierrättämällä taloyhtiö voi pidentää kuivajätteen tyhjennysväliä ja säästää sen tyhjennyskustannuksissa. Esimerkiksi Lappeenrannassa yhden taloyhtiön 660 litran kuivajäteastian kertaviikkoiset vuoden tyhjennykset maksavat noin 736 euroa (EKJH 2024). Jos taloyhtiön asukkaat kierrättävät oikein, niin sekajätteeksi pitäisi päätyä vain pieni osa kaikesta jätteestä – jäteastioiden ulkopuolelle ei kuuluisi päätyä mitään.

Tuottajavastuun alaisten jätteiden, kuten muovi-, lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten sekä paperin kierrättäminen on asukkaalle kuivajätettä edullisempaa, koska niistä ei peritä erillistä jätteenkäsittelymaksua. Biojätteen tyhjennyshinta on aluekohtainen, ja esimerkiksi Lappeenrannassa ja Imatralla se on kuivajätettä edullisempi. (EKJH 2024.) Tekstiilijätteen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun voi kierrättää maksuttomasti niille varatuissa paikoissa.

Esimerkki Lappeenrannan Lauritsalasta

Kuvassa 2 on kooste Asukaslähtöiset kiertotalousratkaisut Etelä-Karjalassa-hankkeessa (LAB 2024) tehdyistä kuivajätteen koostumustutkimusten tuloksista neljässä toisiaan vastaavassa kerrostalokohteessa.

[ALT. Piirakkakaavio koostumustutkimuksen tuloksista. Vain noin kolmasosa astian sisällöstä oli oikeasti kuivajätettä ja esimerkiksi biojätettä oli yli kolmasosa.] — Kuva 2. Neljässä tutkitussa kerrostalokohteessa kuivajätteen seassa oli keskimäärin 65,5 % sinne kuulumatonta jätettä, joista suurin osa olisi ollut kierrätettävissä taloyhtiön omiin jäteastioihin. (Kuva: Kaisu Isomäki)

Tutkimuksen mukaan yli 60 % jätteistä olisi voinut kierrättää taloyhtiön muissa jäteastioissa, ja vain kolmasosa jätekuormasta oli oikeasti kuivajätettä. Mikäli väärin lajitellut jätteet olisivat esimerkkikohteissa päätyneet oikeisiin astioihin, kuivajätteen tyhjennyskertoja tai kuivajäteastioiden määrää olisi voitu vähentää vähintään puolella.

Kirjoittajat

Kaisu Isomäki toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa (LAB 2024).

Henri Heikkilä toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa ja projektipäällikkönä KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -hankkeessa.

Lähteet

EKJH. 2024. Jäteastioiden tyhjennyshinnat. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://ekjh.fi/hinnasto/jateastioiden-tyhjennyshinnat/

Etelä-Karjalan jätemaksutaksa. 2023. Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://www.imatra.fi/sites/default/files/2024-01/jatemaksutaksa_2024_1.pdf

Eurostat. 2023. Municipal waste statistics. Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Municipal_waste_statistics

LAB. 2024. Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/asukaslahtoiset-kiertotalouden-ratkaisut-etela-karjalassa-aski

Tilastokeskus. 2023. Jätetilasto. Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://stat.fi/tilasto/jate

Valtiokonttori. 2023. EU:n komissio: Suomen lisättävä yhdyskuntajätteen kierrätystä ja vähennettävä jätteen polttamista. Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/eu-n-komissio-suomen-lisattava-yhdyskuntajatteen-kierratysta-ja-vahennettava-jatteen-polttamista

Ympäristöministeriö. 2024a. Jätesäädöspaketti. Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://ym.fi/jatesaadospaketti

Ympäristöministeriö. 2024 b. Jätelaki ja asetukset – mikä muuttui, miten toimin? Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://ym.fi/jatteet/jatelaki