Teknologian, empatian ja pedagogiikan risteyksessä Valenciassa

Maaliskuussa 2025 yli 500 koulutuksen asiantuntijaa 80 eri maasta kokoontui Valenciaan, 19. International Technology, Education and Development (INTED2025) -konferenssiin. Konferenssi tarjosi laajan katsauksen koulutusteknologian uusimpiin kehityssuuntiin, pedagogisiin innovaatioihin ja digitaalisen oppimisen tulevaisuuteen.

Esityksissä korostui erityisesti tarve ymmärtää tekoälyä ja teknologian mahdollisuuksia eri muodoissaan sekä se, miten digitaaliset ratkaisut voivat tukea oppimisen vaikuttavuutta säilyttäen samalla ihmislähtöisyyden, empatian ja eettisen otteen.

Generatiivinen tekoäly, pedagoginen etiikka ja empatia

Generatiivinen tekoäly (GAI), sen vaikutukset opiskelijoiden sitoutumiseen ja opetuksen rooliin muuttuvassa korkeakoulukontekstissa oli vahvasti esillä konferenssissa. Vargas-Mendoza ym. (2025) tarkastelivat GAIn mahdollisuuksia lisätä opiskelijoiden motivaatiota, mutta toivat samalla esiin siihen liittyvät eettiset kysymykset. Myös Weimann-Sandig (2025) painotti tarvetta tasapainottaa innovatiivisuus ja ammatillinen integriteetti, jossa teknologian tulisi palvella oppimista, ei korvata pedagogista harkintaa.

Tämän keskustelun rinnalla esitin yhdessä Laurean-kollegani Sini Temisevän kanssa näkökulman, jossa korostettiin empatian ja pedagogisen välittämisen merkitystä myös digitaalisessa oppimisympäristössä (Heinonen & Temisevä 2025). Verkkopedagogiikassa ei ole kyse vain sisällön tuottamisesta tai teknisestä sujuvuudesta, vaan myös siitä, millaisia kokemuksia opiskelija saa kuulluksi tulemisesta, osallisuudesta ja merkityksellisyydestä. ABC Learning Design -malliin perustuvan lähestymistapamme avulla hahmotimme, miten välittävät ja osallistavat elementit voidaan suunnitella osaksi verkko-opetusta.

Immersiiviset oppimisympäristöt ja digitaaliset kampukset

Virtuaalitodellisuuden ja immersiivisten teknologioiden mahdollisuudet nousivat toisena keskeisenä teemana esiin. Sakdavong ym. (2025) esittelivät Definium Learn -projektin tuloksia, joissa korkea immersiivisyys paransi oppimista ja pysyvää muistamista. Myös tässä tutkimuksessa korostui, että vaikuttava oppimiskokemus ei synny pelkästä teknologiasta, vaan siitä, miten opiskelija tuntee tulevansa kohdatuksi. Tämä havainto resonoi myös meidän esityksessämme, jossa korostimme emotionaalista saavutettavuutta, opiskelijan kokemusta psykologisesta turvallisuudesta ja merkityksellistä yhteyttä opettajaan ja vertaisiinsa.

Batistan ja Marquesin (2025) esittelemä Open Educational Smart Campus (OESC) -alusta toi esiin avoimien oppimisresurssien, virtuaalisten kampusten ja saavutettavan digipedagogiikan yhdistämisen. Käyttäjäkokemuksiin perustuva analyysi osoitti, että teknologisten alustojen suunnittelussa tulee huomioida saavutettavuuden ohella myös yhteisöllisyys ja vuorovaikutteisuus. Tätä näkemystä tuki mm. oman tutkimuksemme näkökulma, jonka mukaan digitaalinen saavutettavuus ei ole vain tekninen vaan myös tunneperäinen kysymys, joka korostaa erityisesti opiskelijan kokemusta yhteisöllisyydestä.

Kriittinen ajattelu ja tekoälyn pedagoginen hyödyntäminen

Tekoälyn käyttö oppimisen tukena sai myös lukuisia kriittisiä ja rakentavia huomioita. Mozelius (2025) tarkasteli AI:n käyttöä kurssisuunnittelussa ja arvioinnissa nostaen esiin sen mahdollisuuden tukea opiskelijan kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Jia (2025) puolestaan vertaili AI:n ja perinteisten lähdehakumenetelmien vaikutuksia opiskelijoiden tiedonvalintataitoihin. Molemmat tutkimukset korostivat, että AI voi olla tehokas oppimisen väline, kun sitä käytetään ohjatusti ja kriittisesti. Omassa esityksessämme muistutimme, että teknologian käyttöönotossa ei saa unohtaa opiskelijan kokemusta tulla nähdyksi ja tuetuksi; tekoäly voi parhaimmillaan vahvistaa toimijuutta, mutta vain jos pedagoginen suunnittelu tunnistaa oppimisen inhimilliset ulottuvuudet.

Lähteet

Batista, B. & Marques, M. M. 2025. Users’ perceptions about the Open Educational Smart Campus (OESC) in a higher education institution. INTED2025 Proceedings, 6628–6633. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.21125/inted.2025.1717

Heinonen, J. & Temisevä, S. 2025. Enhancing Caring in Online Education Through Learning Design. INTED2025 Proceedings, 1897–1904. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa  https://doi.org/10.21125/inted.2025.0560

Jia, J. 2025. Developing learning: A comparative study on the use of Ai and traditional literature search methods in enhancing critical thinking and information selection skills. INTED2025 Proceedings. 160–165. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.21125/inted.2025.0077

Mozelius, P. 2025. Teaching AI with AI in higher education – On course design and assessment. INTED2025 Proceedings. 216–222. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.21125/inted.2025.0089

Sakdavong, J.C., Sanogo, R., & Jordahn, Q. 2025. The Impact of immersion and presence on information retention in virtual reality training: Findings from Deffinum Learn project. INTED2025 Proceedings. 151-159. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.21125/inted.2025.0075

Vargas-Mendoza, L., Aguirre-Aguilar, J., & Quintana, S. 2025. Advantages of generative AI to stimulate student engagement and ethical concerns in the classroom. INTED2025 Proceedings. 30–37. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.21125/inted.2025.0019

Weimann-Sandig, N. 2025. Navigating the integration of generative AI in higher education: Balancing innovation with professional integrity. INTED2025 Proceedings. 51–58. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.21125/inted.2025.0029