Teknologiaosaamisen tärkeys painottuu kotihoidossa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa jatkuvasti väestön ikääntymisen myötä, mikä näyttäytyy alalla suurena haasteena. Teknologiaa hyödyntämällä voidaan parantaa hoidon laatua, lisätä kustannustehokkuutta ja mahdollisesti lykätä asiakkaiden palveluiden tarvetta. Teknologian hyödyntämisessä, etenkin kotona asumisen tukena, on monenlaisia haasteita. Yhtenä haasteena nähdään vaihtelevuus hoitajien ja esihenkilöiden teknologiaosaamisessa sekä ohjeiden ja toimintatapojen vaihtelevuus alueittain. (Lähteenmäki ym. 2020, 11, 46.)

Positiivisten kokemusten tärkeys teknologiaosaamisessa

Teknologialla voidaan keventää hoitajien raskaita työtehtäviä ja vähentää toimistolla tapahtuvia kirjallisia töitä. Jos teknologia ei toimi tarkoitetulla tavalla, se hidastaa palveluiden toteuttamista ja vie hoitajien aikaa pois asiakastyöstä. Teknologian lisääntyminen vaikuttaa henkilöstön koulutustarpeisiin ja edellyttää teknologiaosaamisen vahvistamista. (Anttila ym. 2020, 19.)

Muutosmyönteisyyttä teknologiaa kohtaan lisää, jos käyttöön otettavan järjestelmän koetaan tuovan helpotusta työlle, olevan hyödyllinen, merkityksellinen ja helppokäyttöinen. Myönteisyyttä lisäävät myös integraatiot järjestelmien välillä, jotta samoja asioita ei tarvitse kirjata useaan järjestelmään. Jos järjestelmän käytettävyydessä on haasteita, ne voivat johtaa osaamisvajeisiin. Tämä lisää virheiden riskiä ja näin vaarantaa potilasturvallisuutta. (Mäenpää 2022, 34–35, 40.)

Hoitotyössä kaivataan selkeitä ohjeita

Koskelainen-Ylärakkolan ja Tuiskun (2024) YAMK-opinnäytetyön mukaan hoitajien negatiivisena kokemuksena teknologioista olivat eri teknologioiden ja sovellusten suuri määrä, salasanojen muistaminen ja ohjeistusten hajanaisuus. Opinnäytetyössä nousi myös esille, että teknologian hyödyntäminen saattaa jäädä vain muutaman henkilön varaan, jos teknologiaosaaminen yksikössä ei ole riittävää. Opinnäytetyössä ehdotettiin hyvinvointialueelle koulutusten saavutettavuuden parantamista ja ohjeiden koontia helposti saataville. (Koskelainen-Ylärakkola & Tuisku 2024, 32‒34)

Teknologioiden ja eri järjestelmien kehittäminen ja integroiminen eivät ole aina suoraan yksittäisen hyvinvointialueen päätettävissä, vaan ohjelmantoimittajien kehitystyöhön vaikuttavat monet eri tekijät. Tällöin hyvinvointialueella hyvä henkilöstön kouluttaminen ja toimintamallien yhdistäminen sekä työn sujuvuuden varmistaminen nousevat avaintekijöiksi positiivisen teknologiakokemuksen luomisessa. Hoitajan sujuva ja osaava teknologian käyttö voi myös lisätä asiakkaan myönteisyyttä teknologiaa kohtaan ja innostaa asiakasta oppimaan teknologian käyttöä.

Lähteet

Anttila, H., Pulli, K., Alarotu, E., Noro, A., Kehusmaa, S., Sinervo, T., Luoma, M-L., Niemelä, M. & Lähteenmäki, J. 2020. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) 2021–2023. Ohjelma ja hankeopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://stm.fi/documents/1271139/2013549/KATI-ohjelma+ja+hankeopas+1.10.2020.pdf/5ed61131-9eff-c365-94c1-ffb18d74d397/KATI-ohjelma+ja+hankeopas+1.10.2020.pdf?t=1601546051101

Koskelainen-Ylärakkola, L. & Tuisku, T. 2024. Teknologiaosaaminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidossa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/850131/Tuisku_Koskelainen-Ylarakkola.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Lähteenmäki, J., Niemelä, M., Hammar, T., Alastalo, H., Noro, A., Pylsy, A., Arajärvi, M., Forsius, P., Pulli, K. & Anttila, H. 2020. Kotona asumista tukeva teknologia – kansallinen toimintamalli ja tietojärjestelmät (KATI-malli). Teknologian tutkimuskeskus VTT. Viitattu 21.3.2024. Saatavissa https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2020/T373.pdf

Mäenpää, T. 2022. Terveysalan ammattilaisten digiosaaminen. Kandidaattitutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137963/M%c3%a4enp%c3%a4%c3%a4Terhi.pdf?sequence=2&isAllowed=y