Tekoälytaide on nopeasti kehittyvä työkalu, jota ei tiedettävästi ole aiemmin kokeiltu menetelmänä sosiaalialalla. Tekoäly luo taidetta ihmisen antamien sanallisten ohjeistuksien mukaan soveltamalla olemassa olevaa tietoa pyydettyjen asioiden ympärillä. Tekoälytaide ei siis varsinaisesti luo uutta taidetta, vaan se käyttää jo olemassa olevia valokuvia ja taidetta pohjana soveltaessaan niiden avulla uutta kuvaa. (Räsänen 2022; Verke 2022.)
Syksyllä 2022 toteutettiin kehittämiskokeilu tekoälytaiteen hyödyntämisen mahdollisuuksista sosiaalialalla LAB-ammattikorkeakoulun teknologia- ja innovaatio-osaaminen -kurssilla. Yhteistyökumppanina ja toimeksiantajana toimi LAB WellTech (LAB 2022).
Asiakastyöskentelydemonstraatioilla kerättiin kokemustietoa
Kokeilussa toteutettiin asiakastyöskentelydemonstraatiot eri-ikäisille sosiaalialan asiakasryhmille: nuorille lastensuojelun yksikössä, 10-vuotiaille lapsille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä nuorten työpajan asiakkaille. Tekoälytaidekokeilussa käytettiin OpenAI:n (2022) DALL-E 2 -tekoälyjärjestelmää. (Hörkkö ym. 2022a.)
Kokeiluun osallistujat pitivät tekoälytaidetta yleisesti mielenkiintoisena ja iloa tuottavana kokemuksena. “Tulee hyviä fiboja.” “Mutkatonta, kun vaan keksisi asioita.” “Samaistun tuohon kuvaan.”
“Kaipuuta, katkeruutta, surullisuutta, mutta myös hempeyttä ja onnellisuutta.” “Hieno juttu, kaunista taidetta.” “Tuo muistoja mieleen.” ”Kuva on erilainen kuin päässä, mutta tekstin puitteissa hyvä toteutus!” (Hörkkö ym. 2022b)
Tekoälytaide taipuu moneen
Tekoälytaide on nopea työskentelyn väline, jota voidaan asiakastyössä käyttää keskustelun välineenä. Kehittämiskokeilun tulosten perusteella menetelmä soveltuu sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyyn. Osallisuus toteutuu erityisen vahvana ryhmätöissä. Menetelmää voidaan helposti hyödyntää jatkossa myös muiden sosiaalialan asiakasryhmien kanssa työskenneltäessä. Tekoälytaidetyöskentely on matalan kynnyksen metodi, eikä siihen ei tarvita erityisiä taitoja tai taiteellisia lahjoja. Menetelmä innostaa nuoria ja tarjoaa onnistumisen kokemuksia. (Hörkkö ym. 2022b.)
Tekoälytaide voi toimia osallisuutta lisäävänä työskentelymenetelmänä erilaisissa asiakastilanteissa. Lisäksi tekoälytaide voi olla tunteiden ja luovuuden ilmaisun väline. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi toimintarajoitteisten osallisuuden lisäämiseksi sekä pidemmän aikavälin toistuvan työskentelyn vaikutuksista. Myös tekoälytaiteen hyödyntäminen terapeuttisena työkaluna olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde.
Kirjoittajat
Niina Hörkkö, Mia Janhunen, Anni Koivumäki, Laura Laihia ja Tanja Turunen ovat sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tarja Tolonen työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa sekä opettajana teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojaksolla.
Lähteet
Hörkkö, N., Janhunen, M., Koivumäki, A., Laihia, L., Turunen, T & al. 2022. Tekoälytaide. OpenAI.
Hörkkö, N., Janhunen, M., Koivumäki, A., Laihia, L. & Turunen, T. 2022a. Kehittämiskokeilusuunnitelma. Teknologia- ja innovaatio-osaaminen -opintojakso. Sosionomikoulutus. LAB-ammattikorkeakoulu.
Hörkkö, N., Janhunen, M., Koivumäki, A., Laihia, L. & Turunen, T. 2022b. Kehittämiskokeilun tulokset. Teknologia ja innovaatio-osaaminen -opintojakson päätösseminaari 8.11.2022. Sosionomikoulutus. LAB-ammattikorkeakoulu.
Janhunen, M. ym. 2022. Asioita, jotka tuottavat minulle iloa ja hyvää mieltä. OpenAI.
LAB. 2022. LAB WellTech. Viitattu 11.11.2022. Saatavissa https://www.labwelltech.fi/
OpenAI. 2022. DALL-E 2. Viitattu 11.11.2022. Saatavissa https://openai.com/dall-e-2/
Räsänen, P. 2022. Mitä on tekoälytaide? Verke. Viitattu 9.11.2022. Saatavissa https://www.verke.org/blogit/mita-on-tekoalytaide/
Verke. 2022. Miten teen tekoälytaidetta? Viitattu 9.11.2022. Saatavissa https://www.verke.org/vinkit/miten-teen-tekoalytaidetta/