Suomi on yhdessä muiden YK:n jäsenvaltioiden kanssa sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Vesivastuullisuuden näkökulmasta tärkein on tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio, jonka tärkeimpänä tavoitteena on taata kaikille maailman ihmisille puhdasta vettä ja sanitaatiopalvelut vuoteen 2030 mennessä. (United Nations.) Vesi liittyy kiinteästi myös muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden hahmottamista auttaa Euroopan Unionin Joint Research Centerin visualisointityökalulla (Fronza ym. 2023) tehty kuva 1. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet yhdessä EU:n Pariisin ilmastosopimuksen kanssa ohjaavat yrityksiä kehittämään toimintaansa, tuotantoaan ja strategioitaan ympäristöystävällisemmiksi. Koska juomakelpoista vettä on maailmassa vain noin 3 prosenttia (Ilmastoinfo), on veden säästäminen, kierrättäminen ja suojeleminen ehdottoman tärkeää kaikilla tasoilla.
Suomi ja vesivastuullisuus
Suomen tavoitteena on olla maailman vesivastuullisin maa vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvoston Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit -raportissa (2021) linjataan tavoitteita ja keinoja, joilla suomalaiset yritykset pystyvät osaltaan vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin. Vesivastuullisuus haastaa yrityksiä kehittämään ja arvioimaan kestävää vedenkäyttöä tuotannossaan, tunnistamaan ja arvioimaan tuotannon vesiriskejä sekä sitoutumaan yhteistyöhön paikallisen hallinnon ja kansainvälisten vesiasiantuntijoiden kanssa (Sojamo ym. 2021).
Vesivastuullisuus ei ole ainoastaan ympäristönsuojelullinen tavoite, vaan sen on todettu tuovan myös strategista kilpailuetua yrityksille. Kestävään vedenkäyttöön panostavat yritykset voivat vähentää toimintaansa liittyviä riskejä, parantaa mainettaan ja vastata yhä vaativampiin sidosryhmien odotuksiin. Vesivastuullisuus onkin noussut keskeiseksi osaksi yritysten vastuullisuusstrategioita ja riskienhallintaa (Teknologiateollisuus ry 2025).
Teollisuuden toimenpiteitä vesivastuullisuuden edistämiseksi
Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n mukaan yhdyskuntien vuosittainen vedenkäyttö on keskimäärin 460 miljoonaa kuutiota, ja teollisuudessa vettä käytetään moninkertainen määrä, 8 300 miljoonaa kuutiota (VTT 2020). Teollisuudessa veden kulutusta on vähennetty paljon muun muassa parantamalla käytössä olevia tekniikoita, monitoroimalla, kehittämällä tuotantoprosesseja sekä kierrättämällä tuotannossa syntyviä vesivirtoja.
Esimerkki konkreettisista toimijoista on Lahdesta operoiva, Euroopan neljänneksi suurin maltaantuottaja Viking Malt, joka on onnistunut vähentämään vedenkulutustaan maltaan tuotannossa 3,1 kuutiosta 2,8 kuutioon tuotettua mallastonnia kohden. Säästö on merkittävä, lähes 200 000 kuutiota, suhteutettuna maltaan kokonaistuotantomäärään, joka oli 625 000 tonnia mallasta vuonna 2024. Kehittämistoimia tehdään jatkuvasti: esimerkiksi Viking Maltin Tanskan Vordingborgin mallastamossa kierrätetään prosessissa syntyvää kondenssivettä, minkä ansiosta mallastamon vedenkulutus on laskenut 50 prosenttia. Yritys pyrkii vähentämään vedenkulutustaan 2,6 kuutiometriin tonnia kohden vuoteen 2026 mennessä (Viking Malt 2024). Viimeisimmistä Lahdessa suunniteltavista toimenpiteistä vesitehokkuuden lisäämiseksi voi lukea Joonas Sundqvistin (2025) opinnäytetyöstä Kondenssiveden uudelleenkäytön arviointi ja esiselvitys.
Viking Maltin lisäksi myös muut suomalaiset teollisuudenalat ovat ottaneet merkittäviä askeleita vedenkierrätyksen kehittämisessä. Esimerkiksi kaivosteollisuudessa pyritään suljettuihin vesikiertoihin, joissa jopa yli 90 prosenttia prosessivedestä kierrätetään. Tämä vähentää merkittävästi ympäristökuormitusta ja vedenottoa luonnosta (Kaivosteollisuus 2024). Myös metsäteollisuudessa vedenkulutus on laskenut huomattavasti: esimerkiksi sanomalehtipaperin valmistuksessa vedenkulutus on pudonnut 100–150 kuutiometristä vain 7–15 kuutiometriin tonnia kohden (Metsäteollisuus 2019).
Suomalainen vanhan kansan sanonta ”vesi vanhin voitehista” kuvaa osuvasti veden merkitystä yksilölle, yhteisölle ja luonnolle. Vettä tulisi kohdella kallisarvoisena, elämää ylläpitävänä luonnonvarana, joka mahdollistaa hyvinvointimme ja turvaa tulevaisuutemme. Vesi on tärkeä osa kaikkia toimintojamme, ja siitä kannattaa pitää huolta.
Kirjoittajat
Joonas Sundqvist on kolmannen vuoden ympäristöteknologian opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän opinnäytetyönsä käsittelee kondenssiveden esiselvitystä ja uudelleen käytön arviointia.
Pia Haapea työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut erilaisissa vesien riittävyyteen ja puhtauteen liittyvissä hankkeissa ja opetustehtävissä lähes 30 vuoden ajan.
Lähteet
Fronza, V., Barbero Vignola, G., Borchardt, S., Valentini, S., Buscaglia, D., Maroni, M. & Marelli, L. 2023. Uncovering SDG Interlinkages: interconnection at the core of the 2030 Agenda. An analysis of the state of the art on SDG Interlinkages and an update of the JRC tool to foster policy coherence for sustainable development in EU policymaking. JRC Technical Report. Luxembourg: Publications Office of the European union. Viitattu 7.11.2025. Saatavissa https://data.europa.eu/doi/10.2760/711960
Ilmastoinfo. Maailman vesivarat. Viitattu 4.11.2025. Saatavissa https://ilmastoinfo.hsy.fi/verkkokurssit/ekotukitoiminta/lessons/vesi-4/topics/maailman-vesivarat/
Kaivosteollisuus. 2024. Puhtaampaa vettä enemmän kiertoon. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.kaivosteollisuus.fi/vastuullista-toimintaa/ymparisto-ilmastonmuutos-ja-kiertotalous/puhtaampaa-vetta-enemman-kiertoon/
Metsäteollisuus. 2019. Metsäteollisuus on onnistunut vesiensuojelutyössä erinomaisesti. 30.6.2019. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://metsateollisuus.fi/uutishuone/metsateollisuus-onnistunut-vesiensuojelutyossa-erinomaisesti/
Sojamo, S., Salminen, J., Puharinen, S.-T., Belinskij, A., Halonen, M., Heikinheimo, E., Saari, P., Airaksinen, J., Illman, J., Behm, K., Reinikainen, A. & Usva, K. 2021. Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 4.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-310-4
Sundqvist, J. 2025. Kondenssiveden uudelleenkäytön arviointi ja esiselvitys. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologia. Lahti. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/906312
Teknologiateollisuus. 2025. Tarvitsemme vastuulliseen vedenkäyttöön EU-tasoisia ratkaisuja. 13.1.2025. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa: https://teknologiateollisuus.fi/tavoitteemme/ymparisto-ja-kiertotalous/vesivastuullisuus/
United Nations. The 17 Goals. Viitattu 7.11.2025. Saatavissa https://sdgs.un.org/goals
Viking Malt. 2024. Annual Report 2024. Viitattu 4.11.2025. Saatavissa https://vikingmalt.com/wp-content/uploads/Viking-Malt-Annual-Report-2024.pdf
VTT. 2020. Teollisuuden vesitehokkuus varmistaa liiketoiminnan. Blogikirjoitus 7.2.2020. Viitattu 7.11.2025. Saatavissa https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/teollisuuden-vesitehokkuus-varmistaa-liiketoiminnan
