Potilastietojärjestelmä on terveydenhuollon ammattilaisten keskeinen työväline (Kyytsönen ym. 2020, 250). Suuri osa heidän työajastaan kuluu tietojärjestelmän käyttöön, joten sen toimivuus on keskeistä työn sujuvuuden kannalta (Vehko ym. 2018, 143; Moen ym. 2020). Valitettavasti monimutkaisuutensa vuoksi potilastietojärjestelmä saattaa aiheuttaa turhautumista ja tehottomuutta (Lindén 2015, 121). Kuitenkin hyvin toimiva potilastietojärjestelmä voi tuoda monia etuja, kuten paremman potilastietojen saatavuuden ja ammattilaisten työhyvinvoinnin parantumisen (Vainiomäki ym. 2020; Saukkonen ym. 2022).
Ammattilaisten mielipiteiden huomioiminen
Vaikka ammattilaiset ovat yleisesti tyytyväisiä potilastietojärjestelmiin, he tunnistavat tarpeen parantaa joitakin osa-alueita (Smaradottir & Fensli 2020; Malm-Nicolaisen ym. 2022, 830). Terveydenhuollon monimuotoisuus asettaa omat vaatimuksensa potilastietojärjestelmille, mikä vaikuttaa niiden käytettävyyteen eri toimintaympäristöissä. Siksi ammattilaisten rooli kehitystyössä on keskeinen. (Vainiomäki ym. 2020; Rytkönen ym. 2022, 132.) Ammattilaiset tuovat mukanaan erityisosaamistaan ja asiantuntemustaan kehittämiseen. Tämä auttaa organisaatiota ymmärtämään, miksi tietyt ratkaisut ovat tarpeellisia ja miten tietojärjestelmää tulee käyttää eri toimintaympäristöissä. (Nykänen ym. 2016, 48–49.)
Kehittäminen on jatkuvaa toimintaa
Terveydenhuollon ympäristö on jatkuvassa muutoksessa, mikä edellyttää tietojärjestelmiltä kykyä mukautua uusiin toimintatapoihin (Nykänen ym. 2016, 18). Tehokas potilastietojärjestelmän hyödyntäminen edellyttää toimintatapojen uudelleenarviointia sekä järjestelmän jatkuvaa kehittämistä (Ala-Laurinaho ym. 2019, 9). Ammattilaisille syntyy tietojärjestelmän käytön myötä kehitys- ja muutosideoita (Lindén 2015, 125).
Honkala (2024) selvitti integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessaan terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä potilastietojärjestelmien kehittämistarpeista (Kuva 2).
Ammattilaisten antaman palautteen huomioiminen järjestelmän kehittämisessä on tärkeää, ja sen perusteella järjestelmän käyttöä tulee kehittää systemaattisesti organisaatioissa (Vainiomäki ym. 2020). Ammattilaisten kokemukset potilastietojärjestelmästä vaikuttavat suoraan heidän työolosuhteisiinsa ja järjestelmän käyttöön. Havaittujen kehittämisehdotusten avulla mahdollistetaan terveydenhuollon ammattilaisille käytettävyydeltään parempi potilastietojärjestelmä. Laadukas potilastietojärjestelmä mahdollistaa sujuvan kliinisen työn tukemisen, ja sen käytön hyödyt ilmenevät erityisesti hoidon jatkuvuuden turvaamisessa ja laadun parantamisessa. (Honkala 2024.)
Kirjoittajat
Hanna Honkala on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveyspalvelujen digitaalinen asiantuntija (YAMK)- koulutusohjelmasta.
Tuija Rinkinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina.
Lähteet
Ala-Laurinaho, A., Tuomivaara, S. & Perttula, P. 2019. Järjestelmät hyötykäyttöön: opas osaamisen kehittämiseen järjestelmämuutoksessa. Työterveyslaitos. Helsinki. 1–32. Viitattu 4.5.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138917/TTL_Jarjestelm at-hyotykayttoon-opas_11-2019.pdf?sequence=5
Enders-Theiss, D. 2022. A person is typing on a computer keyboard photo. Unsplash. Viitattu 4.5.2024. Saatavissa https://unsplash.com/photos/a-person-is-typing-on-a-computer-keyboard-9meZsq21IwE
Honkala, H. 2024. Terveydenhuollon potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314750
Kyytsönen, M., Hyppönen, H., Koponen, S., Kinnunen, U.-M., Saranto, K., Kivekäs, E., Kaipio, J.,
Lääveri, T., Heponiemi, T., & Vehko, T. 2020. Information systems as supporters of nurses’ work: experiences by system brand. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 12 (3), 250–269. Viitattu 4.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.95704
Lindén, J. 2015. Tiedonhallinta & yrityksen menestys. E-kirja. Tampere: Juvenes Print.
Malm-Nicolaisen, K., Fagerlunda, A. J., & Pedersen, R. 2022. How Do Users of Modern EHR Perceive the Usability, User Resistance and Productivity Five Years or More After Implementation? Studies in Health Technology and Informatics, 290, 829‒833. Viitattu 4.5.2024. Saatavissa DOI 10.3233/SHTI220195
Moen, H., Hakala, K., Peltonen, L.-M., Matinolli, H.-M., Suhonen, H., Terho, K., Danielsson-Ojala, R., Valta, M., Ginter, F., Salakoski, T. & Salanterä, S. 2020. Assisting nurses in care documentation: from automated sentence classification to coherent document structures with subject headings. Journal of Biomedical Semantics. Viitattu 4.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s13326-020-00229-7
Nykänen, P., Tyllinen, M., Lääveri, T., Seppälä, A., Kaipio, J. & Nieminen, M. 2016. Ekosysteemi ja menetelmällinen ohjeisto terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelun hankintaan. Tampereen yliopisto. Informaatiotieteiden yksikkö. Informaatiotieteiden yksikön raportteja 45/2016. Viitattu 4.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0168-2
Rytkönen, J., Kinnunen, U-M. & Martikainen, S. 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkehittäjien kokemuksia yhteistyöstä käyttäjien kanssa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 14 (2), 132‒149. Viitattu 4.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.109908
Saukkonen, P., Elovainio, M., Virtanen, L., Kaihlanen, A.-M., Navad, J., Lääveri, T., Vänskä, J., Viitanen, J., Reponen, J. & Heponiemi, T. 2022. The Interplay of Work, Digital Health Usage, and the Perceived Effects of Digitalization on Physicians’ Work: Network Analysis Approach. Journal of Medical Internet Research. Viitattu 4.5.2024. Saatavissa DOI 10.2196/38714
Smaradottir, B. F., & Fensli, R. W. 2020. User Experiences and Satisfaction with an Electronic Health Record System. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://hdl.handle.net/11250/2649753
Vainiomäki, S., Heponiemi, T., Vänskä, J. & Hyppönen, H. 2020. Tailoring EHRs for Specific Work-ing Environments Improves Work Well-Being of Physicians. Viitattu 4.5.2024. Saatavissa DOI 10.3390/ijerph17134715
Vehko, T., Hyppönen, H., Ryhänen, M., Tuukkanen, J., Ketola, E., & Heponiemi, T. 2018. Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi – terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 10 (1), 143–163. Viitattu 4.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.65387
