Vanhuusiän syrjäytyminen on yksi ikääntyvien yhteiskuntien keskeisimmistä haasteista (Aartsen ym. 2018, 1). Se on moniulotteinen ilmiö (Topo ym. 2021, 291), jolla yksinkertaisimmillaan tarkoitetaan jäämistä syrjään valtaväestöstä ja yhteiskunnasta (Walsh ym. 2017, 93). Vanhuusikä on merkittävä ajanjakso ihmisen elämässä, sillä se voi parhaimmillaan venyä jopa 40 vuoden mittaiseksi (Vaarama & Jylhä 2020, 317). Yhteiskunnallinen keskustelu syrjäytymisestä on kuitenkin perinteisesti keskittynyt lähinnä nuoriin kohdistuvaan syrjäytymiseen (Topo ym. 2021, 290).
Syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden tavoittaminen
Johanna Ruuhijärven (2023) YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin tutkimuksellisesti syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden tunnistamista ja tavoittamista Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen (muun muassa asiakasprofiilit), eri sektoreiden vanhustyön osaajien teemahaastattelut ja yhteinen työpaja tuottivat tietoa kehittämisen haasteista ja ratkaisukeinoista.
Positiivinen ja laaja-alainen tiedottaminen vanhuusiän syrjäytymisestä sekä siihen liittyvistä tekijöistä tunnistettiin tärkeäksi keinoksi. Tiedottamisella voidaan lisätä ikääntyvien parissa työskentelevien ymmärrystä syrjäytymisen monimuotoisuudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä erilaisissa elämäntilanteissa. (Ruuhijärvi 2023.) Syrjäytymiseen liittyy monesti vahva häpeän tunne, joten olisi tärkeää, että huomio käännettäisiin yksittäisistä ihmisryhmistä esimerkiksi heidän elämäntilanteisiinsa (Virokannas ym. 2020, 19). Tiedottamisen laadulla onkin merkitystä palveluiden monipuoliseen kehittämiseen. Jos ikääntynyttä ei nähdä yhdenvertaisena toimijana, palvelun tehottomuuden syitä saatetaan etsiä ikääntymisestä tai jopa ikääntyneestä itsestään. (Pikkarainen ym. 2019, 203.) Vanhuusiän syrjäytymiseen liittyvän tiedottamisen tulisi perustua siihen, että ikääntyneitä tarkastellaan yhteiskunnan voimavarana palvelun kohteena olemisen sijaan (Ruuhijärvi 2023).
Tavoitteena sosiaalisesti kestävä yhteiskunta
Syrjäytymisen ehkäisy kaikissa väestöryhmissä on tärkeä tavoite sekä yksilöiden että sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan näkökulmista. Suomessa hyvinvointi ja terveys jakaantuvat yhä eriarvoisesti (Kestilä ym. 2023). Tiedon lisääminen syrjäytymiseen liittyvistä tekijöistä on tärkeää, ja sen rinnalla tarvitaan lisää ikääntyneet keskiöön asettavaa työelämälähtöistä tutkimusta ja kehittämistoimenpiteitä, joissa ikääntyneiden elämänlaatua ja hyvinvointia (ks. Jyväkorpi ym. 2020) tarkastellaan laaja-alaisesti yli sektorirajojen syrjäytymisen ehkäisyn koko ekosysteemissä (ks. Valokari ym. 2020).
Kirjoittajat
Johanna Ruuhijärvi valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun koulutusohjelmasta asiakkuusjohtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa (YAMK).
Arja-Tuulikki Malin on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori.
Lähteet
Aartsen, M., Valtorta, N., Dahlberg, L., van Regenmortel, S. Waldegrave, C. & Corrigan, T. 2018. Exclusion from social relations in later life. ROSEnet Briefing Paper Series: No. 1. Viitattu 5.11.2023. Saatavissa https://rosenetcost.com/wp-content/uploads/2017/01/cost_rosenet_actionpolicy1_web.pdf
Jyväkorpi, S. K., Strandberg, T., Urtamo, A., Pitkälä, K., Suominen, M., Kokko, K., & Heimonen, S. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielen hyvinvointi. Gerontologia, 34(4), 339–344. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/99624
Kestilä, L., Karvonen, S., Jauhiainen, S. & Mikkola, H. 2023. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 14/2023. Viitattu 6.11. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/146429
Pikkarainen, A., Hökkä, P., Vähäsantanen, K., Paloniemi, S. & Eteläpelto, A. 2019. Ikääntyneet aikuiset kuntoutustyöntekijöiden puheessa ‒ Työn kohteesta osallistuvaksi aikuiseksi? Viitattu 5.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.33336/aik.85709
Ruuhijärvi, J. 2023. Syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden tunnistamisen ja tavoittamisen tutkimuksellinen kehittäminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110828833
StockSnap. 2017. Mies, isoisä, vanhukset. Pixabay. Viitattu 5.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/mies-isois%C3%A4-vanhukset-isovanhempi-2571950/
Topo, P., Tiilikainen, E. & Seppänen, M. 2021. Vanhuusiän syrjäytyminen pähkinänkuoressa – tuloksia ja politiikkasuosituksia ROSEnetistä. Gerontologia 35(3):290–295. Viitattu 5.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.23989/gerontologia.102504
Vaarama, M. & Jylhä, M. 2020. Syrjintä pois ja palvelut kuntoon – kohti tietoon perustuvaa ikääntymispolitiikkaa. Gerontologia 34(4), 317–322. Viitattu 5.11.2023. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/99632
Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P. & Hjelt, M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua – ekosysteemiopas. VTT Technical Research Centre of Finland. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.32040/2020.Ekosysteemiopas
Virokannas, E., Liuski, S. & Kuronen, M. 2020. The contested concept of vulnerability: a literature review. European Journal of Social Work, 23(2), 327–339. Viitattu 5.11.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68174/Virokannas%20liuski%20kuronen%20combined.pdf?sequence=5
Walsh, K., Scharf, T. & Keating, N. 2017. Social exclusion of older persons: a scoping review and conceptual framework. European Journal of Ageing 2017(14):81–98. Viitattu 1.4.2023. Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s10433-016-0398-8
