Tilannetaju (engl. contextual awareness) on keskeisimpiä etätyössä tarvittava työelämätaitoja (Fletcher & Thornton 2023). Se pitää sisällään tietoisuuden itsestä (engl. self-awareness) ja ympärillä vallitsevasta tilanteesta (engl. situational awareness). Kun näistä molemmista on hyvä ymmärrys, voi toimia sujuvasti erilaisissa tilanteissa. Kun Fletcher ja Thornton (2023) kartoittivat haastattelemalla yritysten edustajien mielipiteitä työelämätaidoista, mainitsi 21 vastaajaa 31:stä tilannetajun. Laajemmassa kyselytutkimuksessa 93 % vastaajista piti tätä taitoa joko kaikkein tärkeimpänä tai erittäin tärkeänä työelämätaitona. Siksi näitä taitoja on syytä hioa – etenkin etätyön lisääntyessä.
Itsetietoisuus
Omaan itsetietoisuuteen panostaminen voi vaikuttaa päätöksentekotaitoihimme. Olemme usein sokeita omille kehittämiskohteillemme. Sen vuoksi on hyvä kerätä palautetta ympäriltä. Se auttaa näkemään niitä asioita itsessämme, joille olemme sokeita. Palautetta voi pyytää omalta lähityöyhteisöltä ja esimieheltä. Tämä auttaa saamaan objektiivista tietoa omista vahvuuksista ja kehityskohteista. Kun tietää, mitä muut ihmiset ajattelevat itsestä, se auttaa oman itsetietoisuuden kehittämisessä. Kannattaa esimerkiksi tarkastella palautteessa esiin tulleita toistuvia teemoja.
Itsereflektion avulla on tärkeää tunnistaa omat ennakkoluulot. Itseltä on syytä kysyä, millaisiin ennakkoluuloihin omassa toiminnassaan nojaa. Voivatko ne vaikuttaa päätöksentekoon? Ennakkoluulot pitää pyrkiä tiedostamaan ja arvioimaan, johtavatko ne oikeisiin päätöksiin vai vääristävät tehtäviä valintoja.
Tilanteen tasalla
Ympärillä vallitsevan tilanteen ymmärrystä tarvitaan, kun pitää tunnistaa senhetkiseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ja sitä, miten ne muuttuvat ajan suhteen. Tilannehavainto on tärkeää tehokkaalle päätöksenteolle monissa ympäristöissä. Se auttaa hahmottamaan, missä olemme, mitä ympärillämme tapahtuu ja mitkä haasteet odottavat. Se auttaa kehittämään tapoja toimia erilaisissa tilanteissa ja voi parhaimmillaan muuttaa reaktiivisen toiminnan ennakoivaksi ja aloitteelliseksi. Hyvä tilanteen tasalla oleminen mahdollistaa tulevien tilanteiden ennustamisen. Tämä on kriittistä proaktiivisessa päätöksenteossa vaativissa ympäristöissä.
Ensimmäinen askel tilannehavaintotaidon parantamiseksi on ympäristön arviointi. Se vaatii ympärilleen katsomista ja nykytilanteen huomioimista. Sen jälkeen on tunnistettava normaalitila. Ympäristön perustila on se, mitä on kokenut vastaavissa ympäristöissä ja tilanteissa. On hyvä pysähtyä miettimään, millainen toiminta ja näkymät ovat normaaleja nykyisessä tilanteessa. Tämä antaa vertailupohjan epänormaaleille tilanteille. Kun ympäristön perustila on hahmotettu, pitää seuraavaksi tunnistaa ympärillä olevat mahdolliset riskitekijät. Näin ympäristössä oppii tunnistamaan normaalisti poikkeavia tekijöitä, joihin omalla toiminnalla pitää reagoida.
Tilannetaju ei kehity itsestään. Sen vuoksi sitä pitää harjoitella sekä töissä että opintojen aikana. Opiskelijoiden on opittava integroimaan parhaita käytäntöjä, joilla osoitetaan tietoisuus muista yhteisessä tekemisessä mukana olijoista esimerkiksi ryhmätyöskentelyssä sekä heidän ympärillään vallitsevista tilanteista. Se auttaa heitä viemään nämä toimintatavat työympäristöön, kun he tulevat työmarkkinoille.
Kirjoittaja
Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.
Lähteet
Fletcher, S., Thornton, K.R.V. 2023. The Top 10 Soft Skills in Business Today Compared to 2012. Business and Professional Communication Quarterly. 86(4), 411‒426.
LAB. 2024. Distance LAB – remote service hub for SME’s and public sector. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector
Simedblack. 2018. Peili, mies, pimeys, surullisuus. Pixabay. Viitattu 11.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/peili-mies-pimeys-surullisuus-3864155/
