Toivoa ja merkityksiä – toipumisorientaatiopäivät Seinäjoella

Kolmannet toipumisorientaatiopäivät järjestettiin 18.–19.3. 2024 Seinäjoella. Päiville kokoontui mielenterveystyötä tekeviä ja kokemusasiantuntijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. LAB-ammattikorkeakoulun Siivittämö-hankkeen (LAB 2024) puheenvuorossa tarkasteltiin toipumisorientaation periaatteiden toteutumista kokemusasiantuntijoiden kanssa työskenneltäessä.

Toivon äärellä

Toipumisorientaatiopäivien puheenvuoroissa keskeistä oli toipumisorientaation periaatteiden (kuva 1) tarkastelu erilaisista näkökulmista. Yhteistä useammassa puheenvuorossa oli toivon tarkastelu. Dosentti Jari Pirhonen tarkasteli toivon merkitystä ja muistisairautta. Hän pohti, miten käy, kun sairaus sotkee aikaorientaation, katoaako ihmiseltä toivo? Pirhonen näki keskeisenä toisen ihmisen merkityksen ja validioinnin, jolla osoitetaan toiselle ihmiselle, että hänen tunteensa ja tarpeensa ovat oikeita ja ymmärrettäviä. Hän pohti myös epätoivon ja toivottomuuden eroa. Epätoivoinen ihminen yrittää epätoivoisesti tehdä tai saavuttaa jotakin. Hänellä on jokin suunta tekemisessään. Toivoton ihminen ei hahmota suuntaa ja on ”näköalaton”. Häneltä katoaa hyvän havaitseminen. (Pirhonen 2024.) Tämä oli havahduttava huomio ja muistutti toisen ihmisen merkityksestä toivottomuutta kohdatessa. Toipumisorientaatiopäivien puheenvuorojen ja keskustelujen pohjautuen, voi todeta, että toivon tulisi olla mukana arvona tai periaatteena läpileikkaavasti yhteiskunnassa ja rakenteissa. Ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteissa ja käytännöissä, jossa ihmisen auttaminen ja tukeminen ovat arkipäivää.

Kohtaamisia ja merkityksiä Siivittämö-hankkeessa

Siivittämö-hankkeen puheenvuorossa olivat esillä toipumisorientaation periaatteista kumppanuus, toimijuus, toivo ja identiteetti (kuva 2). Puheenvuoroa valmisteltiin ja toteutettiin yhdessä koulutetun kokemusasiantuntijan, Kaisan, kanssa. Pohdimme, millä tavoin periaatteet näkyvät käytännössä yhteiskehittämisessä, jota toteutetaan hankkeessa yhdessä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Yhteiskehittäminen edellyttää kohtaamista ja dialogia. Näiden kautta syntyvät merkitykset. Kumppanuus ja toimijuus perustuvat luottamukseen, kunnioitukseen ja arvostukseen. Nämä tulevat esille yhteiskehittämisessä osaamisen ja taitojen esille tuomisena ja niiden käytön mahdollistamisena.

Toivon vahvistuminen tuo esille uusia ja piilossa olevia asioita ja taitoja. Tähän tarvitaan rohkaisua ja tukea vertaisilta ja hanketyöntekijöiltä. Identiteetin osalta hankkeessa mukana olevat koulutetut kokemusasiantuntijat ovat työstäneet toipumisen kokemustaan asiantuntijuudeksi ja toimivat nyt koulutettuina kokemusasiantuntijoina. Hankkeessa on mahdollista toteuttaa kokemusasiantuntijuutta vaikuttajana, kehittäjänä tai vertaisena. Kaikilla näillä on tärkeä merkitys.  Kuten Jari Pirhonen totesi esityksessään toipumisen olevan pikemminkin matka kuin päämäärä, niin myös yhteiskehittämisessä tämä matka on merkityksellinen.

Lähteet

LAB. 2024. Siivittämö-hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/siivittamo

Pirhonen, J. 2024. Toivon näkökulma toipumisessa. Esitys. Toipumisorientaatiopäivät. 18.3.2024. Seinäjoki.