Koulussa opetetaan paljon erilaisia aineita, mutta ei kuitenkaan tunnollisuutta. Vaikka sitä ei näy opetussuunnitelmissa oman otsikkonaan, on se silti läsnä opetuksessa. Vuosikymmenestä riippuen se on voinut olla itsenäisenä arviointikohteena nimellä huolellisuus, tai niputettuna serkkunsa käyttäytymisen kylkeen. Toisinaan se ei ole ollut itsenäisenä arvioinnin kohteena ollenkaan, vaan piilossa muiden arvioinnin kohteiden joukossa. Tunnollisuus on tunnistettu tärkeäksi työelämätaidoksi (Fletcher ja Thornton 2023), joten ehkä sitä kannattaisi jalostaa suunnitelmallisemmin.
Mitä tunnollisuus sisältää?
Fletcher ja Thornton (2023) määrittelevät tunnollisuuden pitävän sisällään ajanhallintaa, järjestelmällisyyttä, ammattimaisuutta ja ammattietiikkaa.
Ajanhallinta on taito, joka auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan työtehtäviä tehokkaasti ja tavoitteellisesti. Aja hallintaan kuuluu esimerkiksi työajan jakaminen eri tehtävien välillä, priorisointi, aikatauluttaminen, määräaikojen noudattaminen ja häiriötekijöiden välttäminen. Esimerkiksi projektikoordinaattori, joka vastaa useiden erilaisten projektien hallinnasta, käyttää ajanhallintaa pitääkseen kirjaa projektien etenemisestä. Hän laatii itselleen ja tiimilleen selkeät tavoitteet ja aikataulut ja seuraa niiden toteutumista säännöllisesti.
Järjestelmällisyys auttaa luomaan ja ylläpitämään järjestystä ja selkeyttä työssä. Järjestelmällisyys ilmenee esimerkiksi siinä, että työntekijä pitää työpisteen, tiedostot, dokumentit ja muut työvälineet järjestyksessä ja helposti löydettävissä. Järjestelmällisyys tarkoittaa myös sitä, että työhön liittyvät dokumentit ovat ajan tasalla ja oikein täytettyjä.
Ammattimaisuus on taito, joka kuvastaa työntekijän asennetta, käytöstä ja osaamista työssä. Ammattimaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että työntekijä on sitoutunut työhönsä, noudattaa työhön liittyviä ohjeita ja sopimuksia, osoittaa kunnioitusta ja yhteistyökykyä muita kohtaan ja kehittää jatkuvasti omaa ammattitaitoaan. Ammattimaisuutta on myös selkeä ja asiallinen viestintä niin asiakkaiden, kollegoiden kuin esimiestenkin kanssa.
Ammattietiikka ohjaa työntekijän moraalisia valintoja ja toimintaa työssä. Ammattietiikka perustuu esimerkiksi työnantajan, asiakkaiden, yhteiskunnan ja oman ammattialan asettamiin eettisiin periaatteisiin ja sääntöihin. Ammattietiikka edellyttää työntekijältä rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, vastuullisuutta ja eettistä pohdintaa. Ammattieettisesti toimimalla kunnioittaa kaikkien oikeuksia ja etuja, ja pyrkii ratkaisemaan mahdolliset ristiriidat rakentavasti.
Ota tunnollisuus haltuun!
Pelkällä tunnollisuudella ei pötkitä pitkälle. Fletcher ja Thornton (2023) ovat havainneet, että tunnollisuutta tarvitaan yhdessä joustavuuden (ks. Heikkinen 2024) kanssa. Tämä on korostunut etenkin hybridityössä, jossa työntekijöiden kotoa käsin työskennellessään tulee olla yhtä aikaa joustavia ja kyetä oman työnsä johtamiseen. Työntekijöillä, joilla nämä molemmat taidot ovat vahvoja, on yleensä myös vahvempi psykologisen voimaantumisen tunne, mikä omalta osaltaan auttaa suhtautumaan aktiivisemmin omaan työrooliin (Spreitzer 1995) sen sijaan, että odottaisi ulkoapäin tulevia ohjeita työn suorittamiseen.
Jos haluat siis olla oman työsi herra, panosta tunnollisuuteen. Pidä huolta ajanhallinnasta ja työskentele jatkossa järjestelmällisesti, ammattimaisesti ja ammattisi eettisiä periaatteita noudattaen.
Kirjoittaja
Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.
Lähteet
Camera-man. 2020. Muurahaisia, ötökät. Pixabay. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/muurahaisia-%C3%B6t%C3%B6k%C3%A4t-5842405/
Fletcher, S., Thornton, K.R.V. 2023. The Top 10 Soft Skills in Business Today Compared to 2012. Business and Professional Communication Quarterly. 86(4), 411‒426.
Heikkinen, S. 2024. Joustavuuden merkitys etätyössä ja -vuorovaikutuksessa. LAB Focus. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/joustavuuden-merkitys-etatyossa-ja-vuorovaikutuksessa/
LAB. 2024. Distance LAB – remote service hub for SME’s and public sector. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector
Spreitzer, G. M. 1995. Psychological empowerment in the workforce: Dimensions, measurement, and validation. Academy of Management Journal, 38(5). 1442‒1465. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.5465/256865
