Videoiden hyödyntäminen myynnin ja markkinoinnin tukena on jo arkipäivää lähes alalla kuin alalla. Lisäksi näyttäisi, että videomuotoisen datan kuluttaminen kasvaa edelleen. (Alkula 2020.) Onkin siis hyvä miettiä tarkkaan millaisia videoita halua käyttää tai tuottaa ja missä kanavissa näitä haluaa jakaa. Tässä blogikirjoituksessa keskityn videoiden yleisimpiin sosiaalisen median jakelukanaviin.
Nykypäivänä videoiden esittäminen on yleistynyt videopalveluntarjoajien kautta, jotka voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: varsinaisiin videoiden jakamisalustoihin (esim. YouTube ja Vimeo) sekä suhdeverkostoihin, keskusteluun ja yhteisöihin perustuviin somealustoihin (esim. Facebook, Twitter, LinkedIn, Instagram ja TikTok)
Ensimmäisenä mainitut videoiden jakamisalustat ovat erikoistuneet videoiden esittämiseen niin omilla sivuillaan ja applikaatiossaan kuin myös upotettuina (embedded) videoina kolmannen osapuolen sivuilla. Hyvin yleistä onkin, että ko. palveluihin ladattu video esitetään pääasiallisesti yrityksen omalla myyntisivulla upotettuna videona.
Jälkimäisenä mainitut somealustat taas pohjautuvat ansaintamalliin, jossa käyttäjä pyritään pitämään oman palvelun sisällä. Tämä tarkoittaa, että videot käytännössä voidaan katsoa vain palvelun sisällä eikä niitä välttämättä voida lähettää tai upottaa vapaasti muille sivuille. Ja koska käyttäjiä ei haluta pois omasta palvelusta, ei myöskään ulkopuolelle vieviä linkkejä (esim. YouTube) sisältävää sisältöä näytetä käyttäjillä yhtä paljon kuin sisältöä ilman näitä linkkejä.
Eri kanavat toimivat eri tavoin
YouTuben ja Vimeon kaltaiset videopalvelut voidaan nähdä jopa arkiston kaltaisina jakelukanavina. Videot tulevat löytymään hakukoneen tai palveluiden omien hakujen kautta hyvin helposti nyt ja myös tulevaisuudessa. YouTubea on jopa kutsuttu maailman toiseksi yleisimmäksi hakukoneeksi tästä syystä.
Facebook, Instagram, Twitter, TikTok ja LinkedIn pohjautuvat enemmän jatkuvasti päivittyvään sisältöön, jolloin uutuusarvonsa menettäneet videot ”hautautuvat” helposti palveluun. Lisäksi moni sisältö on vain kirjautuneille käyttäjille näytettävissä, joten hakukoneet eivät löydä sisältöä yhtä helposti kuin esimerkiksi YouTubesta ja Vimeosta.
Lisäksi on syytä huomioida vielä tekniset reunaehdot videoille. Somepalveluista esimerkiksi Instagram ja TikTok hyväksyvät vain alle 60 sek ja Twitter 2 min 20 sek videoita, joten kaikkia videoita ei välttämättä voida esittää näissä kanavissa tai videoista tulee olla omat versiot näihin kanaviin.
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että video, jonka on tarkoitus olla saatavilla pitkään (kuten esim. käyttöohjevideo) on hyvä jakaa videopalveluntarjoajan kautta. Kun taas videot, joiden halutaan näkyvän mahdollisimman laajasti tai vaihtoehtoisesti tarkasti kohdennetulle ryhmälle, on hyvä jakaa verkostomaisemmissa somepalveluissa.
On myös tärkeää tietää missä oma kohdeyleisö on. Jos esimerkiksi kohdeyleisöstä valtaosa on LinkedInin käyttäjiä, on videotkin perusteltua esittää samassa palvelussa. Tosielämässä asiakkaat ja kohdeyleisö ovat useassa palvelussa, joten onkin tarpeen miettiä missä kaikissa kanavissa on syytä olla näkyvillä. Pelkästään yhdessä kanavassa näkyvillä olo ei useinkaan riitä.
Kirjoittaja
Sampo Kokkonen toimii markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä videoita tuottavana yrittäjänä.
Lähteet
Alkula, M. 2020. Silmäpareja riittää – näin koronavirustilanne vaikuttaa median kulutukseen ja mediatilan ostamiseen. Markkinointi&Mainonta. [Viitattu 29.11.2020]. Saatavissa: https://www.marmai.fi/uutiset/silmapareja-riittaa-nain-koronavirustilanne-vaikuttaa-median-kulutukseen-ja-mediatilan-ostamiseen/53673df5-9088-4910-aebd-11fa01c847d3
Kuvat
Kuva 1. 200degrees. 2016. 1684601. [Viitattu 29.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-1684601/
