Maailmanlaajuisten kriisien vaikutukset, kuten taantumat heijastuvat ensimmäisinä nuoriin (Eichhorst ym. 2015). Nuoret ovat EU:n tasolla ryhmä, joka ottaa työmarkkinoilla rajuimmat iskut vastaan (Taskinen 2021). Nuorisobarometrin tuloksissa toistuu 20–29-vuotiaiden ryhmässä epävarmuus ja huoli toimeentulosta sekä työn saamisesta (Kivijärvi 2023). Tämä on luonnollista, koska työ on elannon perusta. Työssäkäynnille on harvoin vaihtoehtoja, jos on tarve tulla toimeen taloudellisesti.
Simonen ym. (2021) ovat tutkineet sukupolvien välisiä työelämänäkemyksiä. Huoli epävarmuudesta nousee esiin sekä nuorten että keski-ikäisten vastauksista. Kysyttäessä työn tärkeydestä, kärkeen nousee itsensä ja perheen elättäminen sekä riippumattomuus. Erityisesti alle 30-vuotiaat korostavat taloudellista itsenäisyyttä. Tämä viittaa kulttuuriimme, jossa on korostunut pärjäämisen oletus jo nuorena. Rintamäki (2016) toteaa työllä olevan väline- ja itseisarvoa. Välineellisenä arvona palkalla on taloudellista ja henkistä turvaa luova merkitys.
Koulutuksella on vahva yhteys työllistymiseen
Ammatillisen koulutuksen tavoite on ammattiin valmistuneen työllistyminen ja osatavoite on opintojen jatkaminen seuraaville koulutusasteille (Kalenius 2023). Nuoret uskovat vahvasti, että omalla asenteella ja kouluttautumalla pääsee työhön (Kivijärvi 2023). Koulutuksella on vahva yhteys työllistymiseen. Ammatillisen perustutkinnon suorittaa vuosittain noin 68 000 opiskelijaa. Heistä 70 % on työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen. Työllisyysaste ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta on vain 49 %. Työllistyminen paranee vielä kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta neljällä prosenttiyksiköllä. Parhaiten työllistyvät (86 %) sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. (SVT 2024.)
Lähihoitajat iloitsevat työllistymisestä
Evälahti (2024) selvitti opinnäytetyössään lähihoitajaksi ja perustason ensihoitajaksi valmistuneiden sijoittumista opintojen jälkeen. Tulosten mukaan Saimaan ammattiopistosta valmistuneet sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet työllistyivät hyvin Etelä-Karjalan alueella. Työllistyminen onnistui hyvin heti valmistumisen jälkeen ja valtaosa työllistyi työssäoppimispaikkoihin. Työllistymisen tuoma taloudellinen turva koettiin merkitykselliseksi: henkinen mielenrauha vapautti voimavaroja elämänalueille, esimerkiksi tulevaisuuden suunnitteluun.
Tulevaisuudessa on tarpeellista jatkaa valmistuneiden työllistymisen seurantaa. Seurannan tulisi kohdentua kaikkiin perustutkinnon aloilta valmistuneisiin. Näin maakunnan alueen työvoiman kysyntään ja tarjontaan voitaisiin reagoida koulutuspaikkoja säätelemällä. Samalla luotaisiin edellytyksiä työllistymisen kehitykselle niin yksilötasolla kuin alueellisesti. (Evälahti 2024.) Seurantatietoa olisi mahdollista hyödyntää myös kansallisesti esimerkiksi arvioitaessa hallitusohjelman koulutustavoitteita (VN 2023).
Kirjoittajat
Mari Evälahti opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa integroitujen hyvinvointipalveluiden kehittäjä ja johtaja (YAMK) -koulutuksessa.
Minna-Maria Behm (TtT) toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Eichhorst, W., Rodríguez-Planas, N., Schmidl, R. & Zimmermann, K. 2015. A Road Map to Vocational Education and Training in Industrialized Countries. Industrial & labor relation (ILR) review, 2015–03, Vol.68 (2), 314–337. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa DOI: 10.1177/0019793914564963
Evälahti, M. 2024. Saimaan ammattiopisto Sampossa sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen opintojen jälkeen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024081424150
Kaboompics, K. 2020. A person doing heart shape. Pexels. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/a-person-doing-heart-shape-5207026/
Kalenius, A. 2023. Vastavalmistuneiden työllistyminen 2009–2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2023:1. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-758-1
Kivijärvi, A. (toim.) 2023. Läpi kriisien. Nuorisobarometri 2022. Valtion nuorisoneuvoston julkaisu. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2023/03/nuorisobarometri-2022-web.pdf
Rintamäki, K. 2016. Työ arjessa: Työn kokemus suomalaisessa arkielämässä 2000-luvulla. Väitöskirja. Turun yliopisto. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6572-4
Simonen, J., Heikkilä, A. & Westinen, J. 2021. Työn sukupolvet. Tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä. E2 Tutkimus. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/sukupolvien-huolet-ja-voimat/tyon-sukupolvet/tyon-sukupolvet-raportti-final-12.4.2021.pdf
SVT. 2024. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2022. Suomen virallinen tilasto. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://stat.fi/julkaisu/cln4dktbh55nz0avt6u8oux9g
Taskinen, P. 2021. Työn puute on lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin. Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkeli. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/tyon-puute-on-lisaantynyt-niin-suomessa-kuin-muuallakin/
VN. 2023. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8
