Muutokset ovat vakiinnuttaneet paikkansa työelämässä. Moni tunnistaa tilanteen, jossa muutoksen jälkeinen työnkuva on muuttunut, työtehtävät ovat lisääntyneet ja selkeys on kadonnut. Samalla työn imu ja motivaatio saattavat laskea, jos työntekijä ei koe voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Kaikkiin muutoksiin ei aina voi itse vaikuttaa, mutta omaan työhön usein voi.
Työn tuunaaminen tekee työstä omannäköistä
Työn tuunaaminen tarkoittaa tietoisesti tehtyjä muutoksia, jotka tekevät työstä mielekkäämpää. Tuunaamalla omaa työnkuvaa työstä voi tulla myös entistä merkityksellisempää ja motivoivampaa. Tutkimusten mukaan työn tuunaaminen edistää työtyytyväisyyttä ja lisää henkistä hyvinvointia. (Gustafsson 2025.) Hakasen (2011, 84) mukaan jokaista työtä on mahdollista tuunata, ainakin jossain määrin. Itsenäisessä työssä tuunaaminen on helpompaa kuin tarkasti valvotussa työssä.
Työtään voi tuunata usealla eri tavalla. Tuunaamisessa olennaista on, että työntekijä hyödyntää työnsä ja työyhteisönsä kaikkia voimavaroja ja mahdollisuuksia, kuten ihmisiä, vastuita, työkaluja ja tehtäviä. Niin työstä saa itselleen innostavamman. (Hakanen 2011, 85.) Työntekijä voi tuunata omaa työnkuvaansa esimerkiksi ottamalla lisää sellaisia työtehtäviä, jotka inspiroivat häntä. On myös mahdollista tuunata työhön liittyviä ihmissuhteita vaikkapa vahvistamalla vuorovaikutusta tiettyjen kollegoiden kanssa.
Työn tuunaamista voi tehdä tilanteen mukaan joko lisäämällä työssä tarvittavia voimavaroja ja voimaannuttavia vaatimuksia tai vähentämällä työn haitallisia vaatimuksia. Työssä tarvittavia voimavaroja lisätään esimerkiksi kehittämällä omaa ammatillista osaamistaan. Voimaannuttavia vaatimuksia puolestaan kasvatetaan osallistumalla uusiin projekteihin tai ottamalla lisää vastuuta. Haitallisia vaatimuksia vähennetään välttämällä sellaisia työtehtäviä, jotka kuormittavat liikaa. Fyysisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja niiden kehittäminen on sekin työn tuunaamista. (Hakanen 2011, 86–88.)
Työn tuunaaminen muutostilanteissa
Muutostilanteet ovat usein kuormittavia, koska uuden oppiminen on työläämpää kuin vanhan tutun tekeminen. Työtä tuunaamalla on mahdollista kuitenkin vaikuttaa siihen, miten uuvuttava muutostilanne on. Työtään voi tuunata sisäisesti tai rakenteellisesti. Muutostilanteissa selkeästi hyödyllisempää on työn rakenteellinen tuunaaminen, mikä tarkoittaa konkreettisia toimia muutokseen sopeutumiseksi. Työntekijä voi esimerkiksi osallistua erilaisiin lisäkoulutuksiin tai kehittää omia työtapojaan. Työelämän muutokset heikentävät hallinnan tunnetta, mutta sitä on mahdollista vahvistaa kehittämällä omaa osaamistaan. Työn rakenteellinen tuunaaminen lisää työhyvinvointia muutostilanteissa. (Markkula 2019.)
Kehitysehdotuksia organisaatiomuutoksen tueksi
Korhonen (2025, 2) käsitteli opinnäytetyössään työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä päijäthämäläisessä teollisuusyrityksessä organisaatiomuutoksen jälkeen. Yritys oli hiljattain ostanut toisen yrityksen liiketoiminnan. Työssä selvitettiin, miten työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa muutoksen jälkeen. Tavoitteena oli kartoittaa työntekijöiden nykytila ja tuottaa kehitysehdotuksia.
Tutkimus toteutettiin kyselyllä, johon vastasi 22 tuotannon ja toimihenkilöiden edustajaa molemmista toimipisteistä. Tulokset osoittivat, että suurimmat kehittämistarpeet liittyivät esihenkilötyöhön ja viestintään. Muutoksen jälkeen moni koki työmäärän kasvaneen, stressin lisääntyneen ja työnkuvien epäselvyyden kuormittavan. Yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi toivottiin tasapuolisuutta, avoimuutta ja esihenkilöiden läsnäoloa molemmissa toimipaikoissa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä tulevien muutosten suunnittelussa. Yksi yritykselle laadituista kehitysehdotuksista liittyi juuri työn tuunaamiseen. (Korhonen 2025, 18, 20–36.)
Kirjoittajat
Jenna Korhonen on valmistumassa tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden ja logistiikan koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Gustafsson, A.-M. 2025. Työn tuunaamisella kohti merkityksellisempää työtä. Oivainto. Viitattu 14.11.2025. Saatavissa https://www.oivainto.fi/blogi/tyon-tuunaamisella-kohti-merkityksellisempaa-tyota
Hakanen, J. 2011. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 14.11.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136798/9789522618276-TTL_tyonimu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Korhonen, J. 2025. Työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukeminen organisaatiomuutoksen jälkeen. Case: Yritys X. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/900884
lukasbieri. 2017. Bieri, L. Laptop, mockup, graphics, tablet. Pixabay. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/laptop-mockup-graphics-tablet-2838921/
Markkula, S. 2019. Työhyvinvoinnin tutkimus tutuksi: Kuinka voida hyvin muutoksessa? Mielenhuolto. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://mielenhuolto.fi/muutos-hyvinvointi/
