Alati paheneva henkilöstöpula sote-alalla ajaa miettimään keinoja, joilla parannettaisiin työntekijäsaatavuutta. Positiivinen työntekijäkokemus mahdollistaa työntekijän parantuneen arvion työpaikastaan.
Työntekijäkokemus on työntekijän kokonaisvaltainen kokemus työnantajaorganisaatiostaan, joka alkaa kehittyä jo ennen työsuhteen alkua. Työntekijäkokemus muodostuu työntekijän kaikissa kontaktipisteissä työnantajaan ja siihen liittyvät työntekijän päivittäiset kokemukset ja näkemykset työelämästä. Organisaation näkökulma työntekijäkokemukseen on se, miten organisaatio on sen järjestänyt ja tarkoittanut. Näiden kahden näkökulman välillä olevat eroavaisuudet aiheuttavat väärinkäsityksiä. (Morgan 2017; Plaskoff 2017.).
Työsopimus- ja palkanmaksuprosessin kehittäminen
Saikkosen (2023) YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin lyhytaikaisten sijaisten työsopimus- ja palkanmaksuprosesseja hoitotyön palveluyksikössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä henkilöstöprosessien sujuvuus yhdistettiin tärkeäksi osaksi positiivisen työntekijäkokemuksen sekä työnantajan veto- sekä pitovoiman muodostumista. Kehittämistyössä tunnistettiin tekijöitä, jotka vaikeuttivat työsopimus- ja palkanmaksuprosessia. Kyseessä olivat prosessista, resursseista, järjestelmistä ja rekrytoinnista johtuvat syyt sekä inhimilliset syyt. (Saikkonen 2023.)
Tuloksena muodostettiin uusia toimintamalleja, joiden käyttöönotolla voitaisiin estää lyhytaikaisten sijaisten työsopimuksiin ja palkanmaksuun liittyviä katkoksia ja virheitä. Positiivisen työntekijäkokemuksen kehittäminen on kokonaisuus, johon liittyy sisäisten prosessien kehittämisen lisäksi johtamisen, teknologian, kulttuurin ja työn merkityksellisyyden osa-alueita. (Saikkonen 2023.)
![[Alt-teksti: piirroskuva, keskellä on kävelevä naishahmo ja hänen ympärillään työntekijäkokemuksen elementit inklusiivinen johtaminen, merkityksellinen työ, voimaannuttava kulttuuri, mahdollistava teknologia sekä joustavat henkilöstöjohtamisen prosessit ja käytännöt.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/11/772_2023_Tyontekijakokemuksen-parantaminen-kannattaa-1024x502.jpg)
Työntekijäkokemuksen ymmärtämisellä parempaa työtekijäsaatavuutta
Työntekijäkokemuksen tutkiminen ja ymmärtäminen on ottanut viime vuosina jalansijaa liike-elämän ja akateemikkojen keskuudessa. Claytonin (2018) mukaan yrityksen tuottaman positiivisen työntekijäkokemuksen saaneet työntekijät ovat suuremmalla varmuudella valmiita suosittelemaan työnantajaansa, työskentelemään kovemmin ja mainostamaan työnantajaansa; elementtejä, joiden luulisi edistävän kiinnostusta työnantajaa kohtaan ja näin ollen parantavan työntekijäsaatavuutta (ks. Huhta & Myllyntaus 2021). Työntekijäkokemuksen muotoilun ja johtamisen TKI-toimintaan sisältyykin lupaavia uusia mahdollisuuksia (Tucker 2020, Malik ym. 2023).
Kirjoittajat
Sisko Saikkonen valmistuu joulukuussa 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -koulutuksesta tutkintonimikkeellä ensihoitaja (YAMK). Saikkonen työskentelee osastonhoitajana hoitotyön palveluyksikössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
Arja-Tuulikki Malin on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Clayton, S.J. 2018. How to Strengthen Your Reputation as an Employer. Harvard Business Review. Viitattu 5.11.2023. Saatavissa https://hbr.org/2018/05/how-to-strengthen-your-reputation-as-an-employer
Huhta, M., & Myllyntaus, V. 2021. Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus: Rakenna vetovoimainen työpaikka, jota tavoittelemasi työntekijät rakastavat ja kilpailijasi kadehtivat. Helsinki: Alma Talent.
Malik, A., Budhwar, P., Mohan, H., & N. R., S. 2023. Employee experience –the missing link for engaging employees: Insights from an MNE’s AI-based HR ecosystem. Human Resource Management, 62(1), 97–115. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1002/hrm.22133
Morgan, J. 2017. The employee experience advantage: how to win the war for talent by giving employees the workspaces they want, the tools they need, and a culture they can celebrate. Hoboken, New Jersey: Wiley. Viitattu 5.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://ebookcentral.proquest.com/lib/lab-ebooks/detail.action?docID=4817840
Panneerselvam, S. & Balaraman, K. 2020. Employee Experience: The New Employee Value Proposition. Strategic HR review 21(6): 201–207. Viitattu 23.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1108/SHR-08-2022-0047
Plaskoff, J. 2017. Employee Experience: The New Human Resource Management Approach. Strategic HR review 16(3): 136–141. Viitattu 19.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1108/SHR-12-2016-0108
Saikkonen, S. 2023. Hoitotyön palveluyksikön lyhytaikaisten sijaisten työsopimus- ja palkanmaksuprosessin kehittäminen. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110828857
Tucker, E. 2020. Driving engagement with the employee experience. Strategic HR Review, Vol. 19 (4), pp. 183–187. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1108/SHR-03-2020-0023
