Erilaiset henkilöstömittaukset tuottavat yrityksille säännöllisesti raportteja, jotka kuvaavat työntekijöiden kokemuksia ja tuntemuksia työhyvinvoinnista. Lähtökysely tarjoaa tietoa siitä, mitkä ovat olleet työntekijän näkökulmasta oleellisimpia syitä hänen irtisanoutumiselleen. Tiedon avulla yritys voi parantaa työntekijäkokemusta ja kehittää toimintaansa niin, että se vähentää työntekijöiden lähtövaihtuvuutta.
Työntekijäkokemus tarkoittaa työnantajan sekä työntekijän välistä vuorovaikutussuhdetta, jossa jaetaan ajatuksia ja tunnetiloja työnteosta, työympäristöstä sekä työnantajan edustamasta organisaatiosta (Huhta & Myllyntaus 2021, 120).) Myös motivaatiolla on merkittäviä vaikutuksia työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja työsuoritukseen. Motivaatiota voidaan organisaatioissa kasvattaa työntekijöiden osallisuutta lisäämällä, heidän osaamistaan kehittämällä sekä palkan tai muiden etuuksien avulla. (Wardiansyah ym. 2024.)
Johtaminen vaikuttaa organisaation toimintaan ja tuloksellisuuteen sekä siellä työskentelevien työntekijöiden elämään ja hyvinvointiin. Arjen toiminta ja käytännöt ovat usein ratkaisevassa roolissa. Hyvä johtamistapa tuottaa arvoa paitsi työntekijöiden hyvinvoinnille myös työyhteisön tuloksille. (Juuti 2011, 154.)
Irtisanoutumiseen vaikuttaneet syyt hoivapalveluissa
Lahtinen ja Väisänen (2024, 2–3) selvittivät YAMK-opinnäytetyössään, mitkä tekijät aiheuttavat lähtövaihtuvuutta eräässä ikäihmisten hoivapalveluita tuottavassa organisaatiossa. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, laadullista ja määrällistä tutkimustapaa yhdistäen. Työn keskiössä olivat lähtökysely ja siitä saatavat tiedot. Kyselyyn vastasi yhteensä 19 irtisanoutunutta työntekijää.
Tässä organisaatiossa työntekijöiden irtisanoutumiseen vaikuttaneita syitä olivat työstä riippumattomat henkilökohtaiset tai perhesyyt sekä puutteet koulutus- tai etenemismahdollisuuksissa. Työntekijäkokemusta parantaakseen organisaatio voisi jatkossa kiinnittää huomiota johtamiskulttuuriin, lähimmän esihenkilön toimintaan ja työntekijöiden palkkaan sekä muihin työsuhde-etuihin. (Lahtinen & Väisänen 2024, 56, 64.)
Hyvä työnantajamaine leviää laajalle ja on merkittävä kilpailuetu yrityksille, erityisesti tilanteessa, jossa työvoimasta on yleisesti pulaa. Positiivinen työntekijäkokemus ulottuu asiakaskokemukseen: kun työntekijät viihtyvät työssään, he jaksavat paremmin kohdata työn haasteet ja suoriutuvat tehtävistään tehokkaammin. Samalla lähtövaihtuvuus vähenee.
Kirjoittajat
Miia-Maaria Lahtinen on valmistumassa tradenomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun liiketoiminnan digitaaliset ratkaisut -koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Huhta, M. & Myllyntaus, V. 2021. Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus: Rakenna vetovoimainen työpaikka, jota tavoittelemasi työntekijät rakastavat ja kilpailijasi kadehtivat. 2 painos. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://www.finna.fi/Record/fikka.5496780
Juuti, P. 2011. Johtamisen kehittäminen. Teoksessa Juuti, P. (toim.). Työyhteisön kehittäminen ja johtaminen. Vantaa: Hansaprint. 154–166.
Lahtinen, M-M. & Väisänen, K. 2024. Työntekijän lähtökyselystä saadun tiedon hyödyntäminen johtamisessa. Case: Organisaatio X. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti.
RosZie. 2022. Ziegler, R. Seniorit, vanhustenhuolto, pysäköidä. Pixabay. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/seniorit-vanhustenhuolto-pys%C3%A4k%C3%B6id%C3%A4-7451917/
Wardiansyah, D. R., Indrawati, N. K. & Kurniawati, D. T. 2024. The effect of employee motivation and employee engagement on job performance mediated by job satisfaction. International Journal of Research in Business and Social Science (2147–4478). Vol. 13 (1). 220–231. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://www.ssbfnet.com/ojs/index.php/ijrbs/article/view/3133/2196
