Sotkujen siivoaminen (engl. engage the mess) on taito, jota tarvitaan muuallakin kuin siivouspäivinä kotona. Fletcher ja Thornton (2023) ovat esittäneet, että se on yksi nykyisin työmaailmassa tarvittavista taidoista. Sitä tarvitaan töissä silloin, kun kaikki ei ole mennytkään suunnitelmien mukaisesti. Tilanteeseen liittyy silloin jokin ristiriita, joka pitää pystyä käsittelemään tehokkaasti, jotta toiminta voisi palautua normaaliksi. Muussa tapauksessa sujuva eteneminen vaarantuu, mikä aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja on vahingollista myös yrityksen taloudelliselle tulokselle.
Toisilla sotkujen siivoaminen onnistuu luontevasti. Toiset voivat taas jäädä tumput suorina odottamaan ohjeita tai sitä, että joku muu tarttuisi mopin varteen. Samalla tavalla työelämässäkin tarvitaan sitä, että joku ei pelkää likaisia hommia, vaan käy määrätietoisesti toimeen selvittääkseen epämiellyttävät yksityiskohdat.
Miten sotkujen siivoaminen ilmenee?
Ajatellaan esimerkiksi ohjelmistokehitysprojektia, jossa tiimi työskentelee uuden sovelluksen parissa. Projektin aikataulu on tiukka ja budjetti rajallinen. Kehitystyön aikana tiimi kohtaa useita ongelmia: koodissa ilmenee vakavia bugeja, yksi avainhenkilöistä sairastuu, ja asiakkaan vaatimukset muuttuvat yllättäen matkan varrella.
Tässä tilanteessa projektin voi lähteä ratkaisemaan eri tavoin. Sotkujen siivoaminen kannattaa aloittaa priorisoinnilla. Työtehtävät pitää asettaa tärkeysjärjestykseen ja korjata ensin kriittisimmät bugit. Sen jälkeen voi keskittyä projektin kannalta olennaisimpiin toiminnallisuuksiin. Avainhenkilön poissaoloon voi reagoida jakamalla hänen tehtävänsä muiden tiimiläisten kesken tai palkkaamalla tilapäistä apua. Asiakkaan kanssa on tarpeen kommunikoida avoimesti muuttuneista vaatimuksista ja niiden vaikutuksista projektiin.
On myös hyvä varautua siihen, että myöhemmin voi tulla vastaan uusia yllätyksiä. Silloin on tärkeää olla valmiina muuttamaan suunnitelmia ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Jokaisen sotkun siivoaminen on mahdollisuus oppimiseen. Kun tilannetta analysoi ja pohtii, mikä meni pieleen, voi vastaavat tilanteet välttää tulevaisuudessa. Tai ainakin niihin reagoiminen tapahtuu sujuvammin. Näiden toimien avulla sotkut saadaan siivottua, projekti voi palata raiteilleen ja tiimi voi saavuttaa tavoitteensa, vaikka matkan varrella tulisikin vastoinkäymisiä.
Kehitä valmiuksiasi sotkujen siivoamiseen
Sotkujen siivoamisen taito on verrattain uusi tulokas työelämätaitojen kentällä. Sitä ei esimerkiksi ole tunnistettu aiemmassa tutkimuksessa, jossa työelämätaitoja kartoitettiin (Robles 2012). Nykyisin se tunnistetaan tärkeäksi taidoksi, vaikkakaan ei yhtä tärkeäksi kuin esimerkiksi joustavuus, johdonmukaisuus tai toimijuus (Fletcher ja Thornton 2023). Siitä huolimatta on tärkeää kehittää myös tätä osa-aluetta omissa työelämätaidoissaan. Kun hallitsee työpaikalla tarvittavan imurin, mopin ja ikkunanpesimen käytön, voi olla varmempi, että pärjää erilaisissa yllättävissä tilanteissa.
Kirjoittaja
Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.
Lähteet
Fletcher, S. & Thornton, K.R.V. 2023. The Top 10 Soft Skills in Business Today Compared to 2012. Business and Professional Communication Quarterly. 86(4), 411‒426.
LAB. 2024. Distance LAB – remote service hub for SME’s and public sector. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector
Robles, M. M. 2012. Executive perceptions of the top 10 soft skills needed in today’s workplace. Business Communication Quarterly, 75, 453–465. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1080569912460400
RyanMcGuire. 2014. Vahingossa, luiskahtaminen, oho. Pixabay. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/vahingossa-luiskahtaminen-oho-542551/
