Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Ympäristökasvatuksella voidaan lisätä kiertotaloustietoisuutta, ja se voi auttaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun oppilaitosyhteistyötä toteuttavassa Junior Universityssä järjestettiin kiertotaloustyöpajoja nuorille. Työpajassa nuoret saivat tietoa kiertotaloudesta ja pääsivät ryhmätyön parissa pohtimaan kiertotaloutta valitsemansa tuotteen näkökulmasta.
Tiedon lisääminen kiertotaloudesta on tärkeää
Kiertotaloudella tarkoitetaan talousmallia, joka säilyttää materiaalien arvon mahdollisimman pitkään. Tähän päästään pitämällä tuote ja sen sisältämät raaka-aineet käytössä. Kiertotaloudella on monia positiivisia vaikutuksia ympäristölle, taloudelle ja kansalaisille. (Ympäristöministeriö.) Tiedon lisääminen kiertotaloudesta on tärkeää, jotta kiertotalouden toteuttamiseen päästään. Kuluttaja voi vaikuttaa kiertotalouden toteutumiseen monin tavoin, esimerkiksi pidentämällä tuotteiden käyttöikää korjaamalla tai myymällä tuotteen eteenpäin pois heittämisen sijaan. Tuotetta ei aina tarvitse ostaa omaksi vaan sen voi vuokrata erityisesti, jos sitä käyttää vähän. Tällöin myös tuotteiden kestävyys ja korjattavuus korostuvat. Tuotteiden kierrättäminen on tärkeää tuotteen elinkaaren lopussa. (Maijanen 2025.)
Kiertotaloustyöpaja nuorille
Kiertotalouden työpaja järjestettiin 9-luokkalaisille kouluryhmille. Työpaja koostui teoriasta ja ryhmätyöstä. Teoriaosuus oli työpajan alussa ja siinä käytiin läpi kiertotalouden käsitettä sekä kiertotaloutta käytännön elämässä ja tuotteen elinkaaren aikana. Teoriaosuudessa oli tietoiskuja kiertotalouden liiketoimintaideoista, kiertotalouden hyvistä vaikutuksista ja alan opinto- ja työmahdollisuuksista. (Maijanen 2025.)
Työpajassa haluttiin antaa tietoa ja esitellä kiertotalous innostavasti ja positiivisesti sekä painottaa kiertotalouden mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Ryhmätyössä nuoret saivat valita tuotteen ja ideoida sille kiertotalouden ratkaisuja painottaen käyttöiän pidentämistä ja käyttöasteen nostamista. Nuoria innostettiin pohtimaan myös uusia kiertotalouden ideoita tuotteelleen. Nuoret saivat valita haluamansa tuotteen tai koko tuoteryhmän, esimerkiksi pesukoneen tai kodinkoneet. Mukana oli myös yksi vapaavalintainen tuote, tyhjä laatikko. Ryhmät saivat valita tuotteet niin, että kiertotalousaiheisen tietokilpailukysymyksen nopein vastaaja pääsi valitsemaan tuotteen. Ryhmätyössä ideat kirjattiin poispyyhittävillä tusseilla laminoidulle paperille, jossa oli kuva kiertotalouden mallista. Kuvassa 1 näkyy ryhmätyössä valittavat tuotteet. (Maijanen 2025.)
Nuoret oppivat kiertotaloudesta työpajassa
Kiertotalousbarometrien 2023 mukaan kiertotalous-termi oli vähiten tunnettu 15–19-vuotiaiden keskuudessa. Termi oli edes jonkin verran tuttu noin 75 prosentille nuorista vastaajista, kun se oli edes jonkin verran tuttu noin 85 prosentille kaikista muista vastaajista. (Pitkänen ym. 2024, 56.) Kun nuorilta kysyttiin palautetta kiertotaloustyöpajan lopussa, 95 prosenttia vastaajista oli oppinut yhden tai useamman uuden asian kiertotaloudesta. Nuoret tarvitsevat tietoa kiertotaloudesta, ja työpajan palautteesta voi päätellä työpajan olleen hyödyllinen nuorten oppimisen kannalta. (Maijanen 2025.)
Nuorisobarometrin 2021 mukaan noin 80 prosenttia nuorista oli kiinnostuneita ympäristökysymyksistä ja noin 70 prosenttia koki olevansa perillä ympäristökysymyksistä. Barometrin mukaan nuoret saivat ympäristötietoa tiedotusvälineistä, sosiaalisesta mediasta, koulusta sekä kirjoista ja tieteellisistä julkaisuista. Yhtenä ratkaisuna ilmasto-ongelmiin nuoret pitivät tietoa ja valistusta, ja sen lisäksi muina ratkaisuina tuotantotapojen muuttamista, uusia teknologisia ratkaisuja, kulutuskäyttäytymistä ja kansainvälisiä sopimuksia. (Kiilakoski & Laine 2022, 20, 25, 55.)
Ympäristöasiat koskettavat nuoria, ja on tärkeää tarjota heille siitä laadukasta tietoa. Kiertotalous on laaja aihe, ja nuoret pääsivät oppimaan siitä työpajassa. Nuoret antoivat palautetta työpajan hyvistä ja kehitettävistä asioista. Näistä palautteista selkeästi eniten oli hyvää palautetta ja erityisesti ryhmätyön tekemisestä pidettiin. Yhdessä tekeminen ja pohtiminen oli nuorille mieluisaa, ja heiltä nousikin hyviä oivalluksia kiertotalouden ratkaisuiksi. (Maijanen 2025.)
Kirjoittajat
Marjo Maijanen on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta ympäristöteknologian insinööriksi. Hän suunnitteli ja toteutti kiertotalouden työpajan Junior Universitylle opinnäytetyönä.
Sakari Autio työskentelee ympäristötekniikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Junior University on osa LUT-yliopistoa ja tarjoaa tiede- ja teknologiakoulutusta lapsille ja nuorille. Toimintaa järjestetään koulu- ja vapaa-ajan toimintana sekä opettajien täydennyskoulutuksena.
Linkki Junior Universityn nettisivuille.
Lähteet
Kiilakoski, T. & Laine, R. 2022. Tilasto-osio. Teoksessa Kiilakoski, T. (toim.). Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, nro 69. 9–92. Viitattu 4.3.2025. Saatavissa https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2022/03/nuorisobarometri-2021-web.pdf
Maijanen, M. 2025. Kiertotalous ja ympäristökasvatus Case: Kiertotaloustyöpaja 9-luokkalaisille, Junior University. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Viitattu 4.3.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/881067
Pitkänen, K., Karppinen, T. K. M., Kylmänen, N., Kyynäräinen, A. & Myllymaa, T. 2024. Kiertotalousbarometrit 2023. Kiertotalous suomalaisten arjessa ja yritysten toiminnassa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38 | 2023. Viitattu 4.3.2025. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/5d34bab5-27c8-4b5e-9c20-1baadb03815a/content
Ympäristöministeriö. Kiertotalouden strateginen ohjelma. Viitattu 4.3.2025. Saatavissa https://ym.fi/kiertotalousohjelma
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. Junior University. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/junior-university
