LAB-ammattikorkeakoulu on mukana selvittämässä, miten olkeen pohjautuva biojalostus saadaan Päijät-Hämeessä kannattavaksi ja millaisin reunaehdoin. Oljen toimitusketju halutaan toimivaksi ja kannattavaksi ensimmäistä kertaa Suomessa. Työ on osa Maaseuturahaston rahoittamaa Vihreän kasvun biokylä -hanketta (1.9.2019–31.8.2021), joka on Heinolan kaupungin, LAB-ammattikorkeakoulun sekä LUT-yliopiston yhteistyöhanke.
Alkukartoitus selvittää oljen alueellista saatavuutta
LAB-ammattikorkeakoulu on vuosina 2019–2020 kartoittanut Heinolan lähialueilla viljelijöiden kiinnostusta oljen myyntiä kohtaan Olkikysely 2020 -verkkokyselyn ja puhelinhaastatteluiden avulla. Kyselyn kautta viljelijät ovat saaneet vapaasti esittää pohdintojaan oljen toimitusketjusta sekä ehtojaan toimitusverkkoon liittymiselle. Keskeisiä kysymyksiä ovat olleet sääriskeihin varautuminen, oljen laatukriteerit sekä oljen lannoitus- ja maanparannusarvo. Halukkuutensa myydä olkea tai muita korsibiomassoja biojalostusta varten on tähän asti ilmaissut yli 400 viljelijää.
Kaksi toimintamallia oljen toimitusketjulle
Kyselyiden pohjalta hankkeessa on pohdittu eri vaihtoehtoja oljen toimitusketjun järjestämiseksi sekä sitä, millaiseksi viljelijän ja jalostamon välinen sopimus voisi muodostua. Tuloksena ovat syntyneet hahmotelmat kahdelle toimintamallille, joista avaimet käteen -vaihtoehdossa viljelijä myy oljen paalaamattomana ja toisessa vaihtoehdossa paalattuna. Kumpaankin toimintamalliin liittyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä, kuten hinnan muodostuminen, omistajuuden siirtyminen, vastuut ja laadun määrittely.
Viljelijöiden näkemyksiä kuultiin työpajassa
Marraskuussa 2020 hankkeessa järjestettiin työpaja (Kuva 2), jonka tavoitteena oli työstää toimintamalleja eteenpäin. Lisäksi pyrittiin luomaan ymmärrystä alkutuottajien ja biojalostamojen välille, jotta jo olemassa olevat biotalouden raaka-aineet saataisiin paremmin jalostuskäyttöön. Turvaväleistä ja maskeista huolimatta syntyi aktiivista keskustelua. Oljen jalostamisessa nähtiin paljon haasteita, mutta myös potentiaalia. Yhteisesti todettiin, että mikäli oljen toimitusketju saadaan Suomessa toimivaksi, sama konsepti toimii myös muissa maissa.
Viljelijöiden näkemyksissä korostui logistiikan tehokkuus: sitä kannattaisi keskittää ja käyttää uudenlaista kalustoa. Peltotöiden kannalta hyvät säät kestävät yleensä vain lyhyen aikaa ja vuosien välillä on vaihtelua. Tulisi olla mahdollista järjestää korkea hetkellinen paalauskapasiteetti, jotta hyvien sääolosuhteiden aikaan saadaan paalattua varmuusvarastotkin täyteen. Lisäksi pohdittiin, voitaisiinko kasvinjalostuksella lisätä olkimassaa, mikäli oljesta tulee viljan rinnalle arvokas sivutuote.
Kirjoittaja
Eliisa Punttila työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa Vihreän kasvun biokylä -hankkeessa.
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2020. Vihreän kasvun biokylä. [Viitattu 24.11.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/biokyla
Linkki 2. LAB-ammattikorkeakoulu. 2020. Olkikysely 2020. [Viitattu 24.11.2020]. Saatavissa: https://webropol.com/s/olkikysely
Kuvat
Kuva 1. Bru-nO. 2018. ID-3521063. Pixabay. [Viitattu 24.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-3521063/
