Vuoden 2021 alussa Suomessa otettiin käyttöön verovapaa polkupyöräetu. Polkupyöräetu on herättänyt suurta kiinnostusta sekä työntekijöissä että työnantajissa. Vuoden 2023 syyskuussa etua sai jo yli 67 500 henkilöä (Pyöräilyliitto 2023).
Työsuhdepolkupyöräetu määritellään tuloverolaissa työnantajan työntekijälleen antamaksi, enintään 1 200 euron arvoiseksi verovapaaksi tuloksi (Tuloverolaki 64 §). Työsuhde-etu syntyy, kun työnantaja ostaa tai hankkii leasingsopimuksella polkupyörän työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön (Verohallinto 2023).
Työsuhdepolkupyöräetu voidaan tarjota useammalla eri tavalla, eikä sillä ole vaikutusta polkupyöräedun verovapauteen. Etu voidaan antaa työntekijälle esimerkiksi palkanlisänä. Silloin edun verovapaan tulon ylittävä osa lisätään bruttopalkkaan veronalaisena luontoisetuna. Polkupyöräetu voidaan sisällyttää myös työntekijän palkkaan. Siinä tapauksessa polkupyöräedun verovapaan tulon määrä vaikuttaa työntekijän veronalaiseen palkan määrään (Verohallinto 2023).
Myös esimerkiksi LUTin ja LABin henkilöstöllä on ollut vuodesta 2022 lähtien työsuhdepolkupyöräetu hyödynnettävissä. Etuus on toteutettu palkkavähennyksenä työntekijän bruttopalkasta. Konsernin tarjoamasta edusta ovat hyötyneet sekä työnantaja että työntekijät. Työnantajan ei tarvitse maksaa edun arvosta palkan sivukuluja, ja työntekijän ansiotulovero pienenee, kun osa palkasta muodostuu verottomana polkupyöräetuna (Kilpeläinen 2021).
Suurituloisimmille suurin hyöty
Veronmaksajat-lehti julkaisi taulukon, jossa oli laskettu työsuhdepolkupyöräedun vaikutuksia maksettaviin veroihin sekä se, kuinka paljon käteen jäävät tulot pienenevät eri tuloluokissa etua hyödynnettäessä (Alavalkama 2023). Laskentakaavio oli kohdennettu 18–52-vuotiaisiin palkansaajiin ja laskennassa oli huomioitu keskimääräiset sosiaalivakuutusmaksut, kunnallis- ja kirkollisveroprosentit sekä verottajan viran puolesta myöntämät vähennykset (Kuva 2).
Taulukon perusteella voi havaita verojen alenneen vuositasolla eri tuloluokissa 362 euron 662 euron välillä. Vastaavasti käteen jäävä ansio pieneni samoissa tuloluokissa 838 euron ja 538 euron välillä vuodessa. Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että suurituloiset, yli 100 000 euroa ansaitsevat hyötyvät kaikkein eniten työsuhdepolkupyöräedusta. Niissä tuloluokissa verot alenevat eniten, ja käteen jäävä vuositulo laskee vähiten.
LAB-ammattikorkeakoulun henkilöverotuksen kurssilla perehdytään myös luontoisetuihin ja niiden verotuskohteluun.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen, KTM, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yritysjuridiikan lehtorina.
Lähteet
Alavalkama, S. 2023. Hankkisiko työsuhdepyörän – miten pyöräetua verotetaan? Taloustaito. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://www.taloustaito.fi/Vero/hankkisinko-tyosuhdepyoran-miten-pyoraetua-verotetaan/#57834620
Antranias. 2016. Pyöräilijä, pyöräileminen, urheilu. Pixabay. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/py%C3%B6r%C3%A4ilij%C3%A4-py%C3%B6r%C3%A4ilem%C3%A4%C3%A4n-urheilu-1782947/
Kilpeläinen, P. 2023. Mikä on työsuhdepolkupyöräetu ja kuinka se toimii käytännössä. Yrittäjät. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/blogit/mika-on-tyosuhdepolkupyoraetu-ja-kuinka-se-toimii-kaytannossa/
Pyöräilyliitto. 2023. Työnantajan työsuhdepyörätärpit. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/tyosuhdepyoraopas/tyonantajalle
Tuloverolaki 30.12.1992/1535. Finlex. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535#O3L4P64
Verohallinto. 2023. Luontoisedut verotuksessa Diaarinumero: VH/6005/00.01.00/2022. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47886/luontoisedut-verotuksessa12/#11-polkupy%C3%B6r%C3%A4etu
