Uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksen kehitys on työturvallisuuskysymys ensihoidossa

Uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoidossa ovat lisääntyneet merkittävästi. Vuonna 2024 ensihoidossa kohdattiin uhka- ja väkivaltatilanteita 1319 tehtävän välein. Tilanteet ovat lisääntyneet edellisiin vuosiin verrattuna, kun ne suhteutetaan suoritettujen tehtävien määrään. On kuitenkin huomioitava, ettei kaikista ensihoitajien kohtaamista uhka- ja väkivaltatilanteista raportoida eteenpäin. Todellisuudessa uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyy siis useammin, kuin mitä tilastotiedot kertovat. Sanallinen uhkailu sekä lievä väkivalta lienee turhan arkipäiväistä ensihoitajille, ja sen vuoksi kyseisiä tilanteita normalisoidaan. (Partanen 2025.)

Ensihoitajille tarjotaan uhka- ja väkivaltatilannekoulutusta, mikä antaa työkaluja tilanteiden kohtaamiseen ja niissä toimimiseen. Taposen ja Vainionperän (2025) tuoreesta opinnäytetyöstä käy ilmi, että ensihoitajien saama uhka- ja väkivaltatilannekoulutus on kuitenkin hyvin vaihtelevaa, usein kertaluontoista, vähäistä ja osin puutteellista. Yhteiskunnan turvallisuuden muuttuessa myös ensihoidon mahdollisuuksia varautua uhka- ja väkivaltatilanteisiin tulisi kehittää, etenkin laadukkaan uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksen muodossa. Lisääntyneiden uhka- ja väkivaltatilanteiden vuoksi Suomeen on perustettu kansallinen uhka- ja väkivaltatilanneverkosto eli UVT-verkosto, jonka tarkoituksena on kehittää ja valmistella yhtenäistä uhka- ja väkivaltatilannekoulutusmateriaalia (Pelastustieto 2023). 

Uhka- ja väkivaltatilannekoulutus ei vastaa ensihoitajien tarpeisiin

Ensihoitajaksi voi opiskella kahdeksalla eri paikkakunnalla Suomessa. Pelastustieto kartoitti vuonna 2023, minkälaista uhka- ja väkivaltatilannekoulutusta oppilaitokset tarjoavat opiskelijoilleen. Pelastustiedon kyselyyn vastasi viiden eri ammattikorkeakoulun edustajia. Tulosten perusteella voidaankin todeta, että oppilaitosten tarjoama uhka- ja väkivaltatilannekoulutus on hyvin vaihtelevaa eikä koulutukselle ole yhtenäistä linjaa. (Partanen 2023.) Tämän vuoksi etenkin vasta valmistuneiden ensihoitajien, joilla on vain vähän kokemusta ensihoidon kenttätyöstä, uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaaminen ja niissä toimiminen on huolestuttavalla pohjalla.

Uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksen suppeus, vähäisyys sekä kertaluonteisuus on selkeä ensihoitajien työturvallisuutta heikentävä tekijä. Taposen ja Vainionperän (2025) opinnäytetyöstä selviää, että suurin osa uhka- ja väkivaltatilannekoulutusta saaneista koki koulutuksesta olleen hyötyä ensihoidon kenttätyössä. Samalla kuitenkin useat kyselytutkimukseen vastanneet totesivat koulutuksen olevan puutteellista monellakin eri osa-alueella. Ensihoitajien työssään kohtaama väkivallan uhka on läsnä lähes jokaisella työtehtävässä ja siihen nähden aiheeseen liittyvää koulutusta tarjotaan turhankin niukasti.

Kuva 1. Ensihoidon aktivoituminen tapahtuu avuntarvitsijan soittaessa hätänumeroon 112. (Kuva: Sanni Vainionperä)

Ensihoitajat haluavat enemmän koulutusta ja lisää simulaatioita

Taposen ja Vainionperän (2025) opinnäytetyön kyselytutkimuksen tulosten mukaan ensihoitajat toivovat uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksen määrän lisäämistä ja säännöllistämistä sekä koulutuksen järjestämistä erityisesti käytännön harjoituksina ja simulaatioina. Simulaatioharjoituksissa jäljitellään todellisia tilanteita. Hyvä simulaatio vastaa oppimistavoitteita, palvelee kaikkia osallistujia ja siihen sisältyy myös palautteen antaminen eli debriefing. Aitojen ympäristöjen ja varusteiden käyttäminen auttaa eläytymään rooliin ja tekee harjoituksesta todellisemman tuntuisen. Onnistuessaan simulaatio lisää itseluottamusta ja parantaa suoriutumista tosi paikan tullen. Epäonnistunut simulaatio voidaan toteuttaa uudestaan, jolloin toimintaa voidaan muokata annetun palautteen perusteella ja siten kehittää osaamista. Toistojen mahdollisuus simulaatioissa on oppimisen kannalta merkittävä tekijä. (Blomgren 2015.) Taposen ja Vainionperän (2025) opinnäytetyön tutkimustulokset antavat UVT-koulutusverkostolle tärkeää tietoa ensihoitajien saamasta uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksesta, mikä auttaa kehittämään koulutusta ja siten parantamaan ensihoitajien työturvallisuutta.

Kirjoittajat

Ella Taponen ja Sanni Vainionperä ovat ensihoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.

Tia Windahl työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoidon lehtorina.

Lähteet

Blomgren, K. 2015. Simulaatiot – melkein leikkiä, melkein totta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 5.7.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo12860

Partanen, M. 2025. Uhka vaanii ensihoitajaa yhä useammin – raportointia ja menetelmiä parannettava. Pelastustieto. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/ensihoito/uhka-vaanii-ensihoitajaa-yha-useammin-raportointia-ja-menetelmia-parannettava/#2209ec7e

Partanen, M. 2023. AMK:t kouluttavat ensihoitajaopiskelijoitaan uhka- ja väkivaltatilanteiden varalta. Pelastustieto. Viitattu 4.5.2025. Saatavissa https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/ensihoito/amkt-kouluttavat-ensihoitajaopiskelijoitaan-uhka-ja-vakivaltatilanteiden-varalta/#fdebe1ba

Pelastustieto. 2023. Uhkaa ja väkivaltaa ensihoidossa- “kuvastaa surullisella tavalla yhteiskuntamme nykytilaa”. Viitattu 5.5.2024. Saatavissa https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/ensihoito/uhkaa-ja-vakivaltaa-ensihoidossa-kuvastaa-surullisella-tavalla-yhteiskuntamme-nykytilaa/#5da99acf

Taponen, E & Vainionperä, S. 2025. Ensihoitajien kokemuksia uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksen nykytilasta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.5.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/883528