Saako töissä olla utelias? Uteliaisuuteen liittyy monia näkökulmia. Yhtäältä pitäisi pitää huoli vain omista asioistaan. Toisaalta työelämässä on vaikea pysyä ajan hermolla, jos tyytyy seurailemaan vanhoja uria eikä ole kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Uteliaisuus onkin tunnistettu yhdeksi uusista työelämätaidoista (Fletcher & Thornton 2023). Uutta se on siksi, ettei sitä mainittu aiemmassa työelämätaitoja kartoittavassa tutkimuksessa (Robles 2012).
Työelämän luovuus pitää sisällään tiedonhaun, uteliaisuuden ja luovuuden. Fletcher ja Thornton (2023) käyttävät tiedonhausta englanninkielistä käsitettä intelligence. Monimerkityksinen sana voi toisaalta tarkoittaa älykkyyttä, mutta samaan aikaan myös tiedustelua. Kun nämä eri näkökulmat yhdistetään, voitaneen ajatella, että taitavalla tiedustelulla saavutetaan älykkyyttä. Ilman uteliasta mieltä ei omaa tiedonhakua osaa kohdentaa riittävän laajalle ja monipuolisiin lähteisiin käsillä olevan aiheen kokonaisvaltaiseksi ymmärtämiseksi.
Kun puhumme luovuudesta, usein ensimmäisenä mieleen tulee taiteilijat tai taitavat käsityöläiset. He eivät ole kuitenkaan ainoita luovuuden edustajia. Luovuutta tarvitaan kaikissa työelämän tilanteissa, joissa kyse ei ole rutiininomaisesta tehtävien ratkaisemisesta.
Utelias työyhteisön jäsen
Uteliaisuus työelämässä on arvokas taito, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Ohessa muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, miten työntekijä voi olla utelias ja luova työpaikalla. Tiedonhakuun voi käyttää erilaisia tietokantoja tai verkosta löytyvää materiaalia. Ylipäätään omaa työtä lähellä olevien ajankohtaisten uutisten ja uusimpien tutkimustulosten seuraaminen on hyvää uteliaisuutta. Verkostoitumisen merkitystäkään ei kannata unohtaa. Hyvällä tiedustelijalla on paljon erilaisia tietolähteitä. Työntekijä voi pyytää palautetta ja ideoita kollegoiltaan, mikä voi johtaa uusiin oivalluksiin ja parempaan ymmärrykseen.
Arkipäivä luovuutta voi edistää esimerkiksi ehdottamalla uusia tapoja tehdä työtä tai parantaa prosesseja, jotka voivat lisätä tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä. Lähimpien kollegoiden kanssa järjestetty aivoriihi-istunto ongelmien ratkaisemiseksi tai uusien ideoiden kehittämiseksi voi olla hyvä tapa edistää luovuutta, jos oma pää ei juuri sillä hetkellä tuota uusia ideoita.
Positiivinen uteliaisuus
Työntekijä voi suhtautua avoimesti ja uteliaasti epäonnistumisiin, nähdä ne oppimismahdollisuuksina ja käyttää niitä inspiraation lähteenä. Hän voi myös tuoda työpaikalle positiivista energiaa jakamalla innostavia tarinoita tai kokemuksia, jotka voivat rohkaista muita olemaan luovempia.
Vaikka uteliaisuus on tärkeää, sitä ei ymmärretä vielä riittävästi. Luovuuden merkitystä osana toimivaa työyhteisöä on tarpeen tutkia tarkemminkin (Fletcher & Thornton 2023). Ennen sitä uteliaisuuden merkitys työpaikoilla on tuotava paremmin esiin. Luovuutta tarvitaan muuallakin kuin niin sanotuilla luovilla aloilla. Jotta voi olla luova, täytyy olla myös utelias. Ole siis jatkossa rohkeasti utelias aina, kun saat siihen mahdollisuuden.
Kirjoittaja
Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.
Lähteet
Fletcher, S. & Thornton, K.R.V. 2023. The Top 10 Soft Skills in Business Today Compared to 2012. Business and Professional Communication Quarterly. 86(4), 411‒426.
LAB. 2024. Distance LAB – remote service hub for SME’s and public sector. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector
qimono. 2018. Socha, A. Tietoa, uteliaisuus, sekavuus. Pixabay. Viitattu 25.3. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tietoa-uteliaisuus-sekavuus-3255140/
Robles, M. M. 2012. Executive perceptions of the top 10 soft skills needed in today’s workplace. Business Communication Quarterly, 75, 453–465. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1080569912460400
