Vaarantaako lääkkeen murskaaminen lääkitysturvallisuuden?

Lääkehoito on oleellinen osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Lääkehoitoon liittyy aina riski komplikaatioiden syntymiselle, minkä vuoksi aihe onkin yksi merkittävimmistä terveydenhuoltoon liittyvistä pulmista. (Schepel & Kuitunen 2020, 212.) Joskus potilaan lääkehoidon onnistumiseksi lääkkeen muotoa joudutaan muuttamaan esimerkiksi puolittamalla tai murskaamalla lääke. Tavallisimpia syitä lääkkeen murskaamiselle on potilaan iän tai sairauden tuoma nielemisvaikeus. Lääkkeen murskaamiseen joudutaan usein myös turvautumaan, jos lääkehoitoa toteutetaan ravitsemusletkun kautta. Lääkemuodon muutoksiin ja murskaamiseen tulee kuitenkin aina suhtautua kriittisesti, sillä siihen liittyy useita riskejä. (Halttunen 2022.)

Tablettien murskaaminen voi vaikuttaa lääkitysturvallisuuteen merkittävästi ja vaarantaa siten potilasturvallisuuden. Jokaisen lääkkeen kohdalla tulee arvioida ja tarkistaa erikseen, voiko kyseistä lääkettä murskata tai puolittaa.

Lääkitysturvallisuus osana potilasturvallisuutta

Lääkitysturvallisuus keskittyy lääkkeiden käyttöön ja niiden antoon terveydenhuollossa.  Lääkehoitoon osallistuvalla ammattilaisella tulee olla riittävä koulutus ja osaaminen lääkehoidon toteuttamiseen. Luonnollista tietä ja ei-luonnollista tietä annettava lääkehoito vaativat erikseen suoritettuja lääkelupia. (Laukkanen & Ruokoniemi 2021, 28, 33.)

Lääkehoitosuunnitelma ohjaa lääkehoidon toteuttamista terveydenhuollon yksiköissä. Lääkehoitosuunnitelma on aina organisaatio-, toimintayksikkö- ja työyksikkökohtainen. Konkreettiset ohjeet ja käytännöt tulisi löytyä suunnitelmasta ja ohjata siten lääkehoidon toteuttamista. (Laukkanen & Hevosmaa 2021, 1–2.) Tulee muistaa, että lääkehoitosuunnitelma on lakisääteistä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023, 26 §).

Lääkkeen murskaaminen vaatii harkintaa

Kaikki lääkkeet eivät sovellu murskattavaksi. Murskaamisen riskinä on, että se muuttaa lääkkeen vaikutusta tai imeytymistä. Myös lääkkeen annostarkkuus voi heikentyä tai vaikutus nopeutua. Lääkkeen soveltuvuus murskattavaksi tulee aina tarkistaa luotettavasta lähteestä, kuten esimerkiksi lääketietokannasta. Lääkemuodon muutoksiin liittyvät riskit voivat sattuessaan olla potilaalle kohtalokkaita. (Halttunen 2022.)

Depot-lääkevalmisteen tarkoituksena on vapauttaa lääkeaine elimistöön hitaasti. Näin lääkeaineen vaikutusaika pitenee ja pitoisuushuippu pysyy tasaisempana. Enterovalmisteet puolestaan eivät sovellu murskattavaksi, sillä niiden tarkoitus on vapautua vasta potilaan ohutsuolessa. Molemmat valmisteet ovat suojattu kalvolla tai kapselilla, mitkä säätelevät lääkkeen liukenemista elimistöön. Jos tabletin murskaa tai kapselin aukaisee, suojamekanismi hajoaa ja lääkeaine pääsee liukenemaan elimistöön liian nopeasti, vaarantaen potilaan turvallisuuden. (Makkonen 2013.)

Lääkitysturvallisuus on jatkuvaa kehittämistä

Opinnäytetyössä selvitettiin, miten turvallista lääkehoitoa toteutetaan nenämahaletkun avuin ja mitä on lääkitysturvallisuus (Bagge & Laine 2024). Yhteistyökumppanin toiveesta tehtiin lääketaulukko Parkinsonin taudin sekä epilepsian hoitoon käytettävien lääkkeiden murskattavuudesta sekä soveltuvuudesta nenämahaletkuun annosteltavaksi. Lääketaulukko oli pohja osaston farmaseutille jatkokehittämistyöksi. Opinnäytetyön perimmäinen tarkoitus oli kehittää lääkitysturvallisuutta ja luoda apuvälineitä turvallisemman lääkehoitotyön tueksi.

Fimea ylläpitää Suomessa kansallista riskilääkesuositusta. Kansallinen riskilääkesuositus kuvaa lääkkeiden keskeisimmät vakavat seuraukset, merkittävimmät riskit ja lääkehoidon toteutukseen liittyvät riskikohdat. (FIMEA 2025). Epilepsian lääkehoito kuuluu riskilääkesuositusten piiriin. Lääkehoidon toteutukseen liittyvissä riskikohdissa mainitaan erikseen lääkehoidon suunnittelu ja määrääminen sekä annostelu. Virheellisesti käytetty lääke voi aiheuttaa vakavia seurauksia, joilta voidaan ohjeistuksen mukaan toimimalla välttyä.

Lähteet

Bagge, E. & Laine, T. 2024. Nenämahaletku osana epilepsian sekä Parkinsonin taudin turvallista lääkehoitoa: opas hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828573

FIMEA. 2025. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Viitattu 12.2.2025.  Saatavissa Kansallinen riskilääkeluokitus – Fimea.fi – Fimea

Halttunen, K. 2022. Lääkevalmisteiden puolittaminen ja murskaaminen. Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/lht00011/search/lääkkeen%20murskaus  

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 742/2023. Finlex. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2023/741

Laukkanen, E. & Hevosmaa, P. 2021. Turvallinen lääkehoito perustuu yksikössä laadittuun lääkehoitosuunnitelmaan. Julkari. Viitattu 7.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141137/Sic%201%202021%20Turvallinen%20l%c3%a4%c3%a4kehoito%20perustuu%20yksik%c3%b6ss%c3%a4%20laadittuun%20l%c3%a4%c3%a4kehoitosuunnitelmaan.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Laukkanen, E. & Ruokoniemi, P. 2021. Turvallinen lääkehoito: Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Julkaisuarkisto Valto. Viitattu 7.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8682-4 

Makkonen, N. 2013. Mikä neuvoksi, kun potilas ei pysty nielemään tablettia tai kapselia? Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/120712/2_13%2026-29%20Mikä%20neuvoksi%2C%20kun%20potilas%20ei%20pysty%20nielemään%20tablettia%20tai%20kapselia.pdf?sequence=1 

Schepel, L. & Kuitunen, S. 2020. Lääkitysturvallisuus sairaalassa. Lääkärilehti Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15348.pdf

Val-gb. 2016. Lääke, Korjaustoimenpide, Pilleri. Pixabay. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/l%C3%A4%C3%A4ke-korjaustoimenpide-pilleri-1582472/

Welling, M. 2021. Lääkehoidon turvallisuutta varmistetaan lääkkeen kehittämisestä aina lääkehoidon lopettamiseen asti. Lääkärilehti Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16104.pdf