Hoitajien kokema henkinen sekä fyysinen väkivalta on hoitoalalla yleistä. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä 8–38 % kokee jossain vaiheessa työuraansa väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa koetaan fyysistä väkivaltaa enemmän, muun muassa uhkailuna sekä sanallisena aggressiona. (Reiman 2017, 1.) Tässä kirjoituksessa käsitellään opinnäytetyön aihetta sekä tuloksia sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemista väkivaltatilanteista ammatillisissa harjoitteluissa.
Opinnäytetyössä (Huolman & Yläkäs 2021) tutkittiin sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemia väkivaltatilanteita ammatillisissa harjoitteluissa. Aihe rajattiin fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan sekä niiden esiintyvyyteen sosiaali- ja terveysalalla.
Väkivallan monet kasvot
Opiskelijat kokevat henkistä väkivaltaa eniten henkilökunnan taholta; henkinen väkivalta esiintyy sanallisena sekä sanattomana viestintänä. Sanallisena muotona henkinen väkivalta esiintyy opiskelijoille huutamisena, perusteettomana arvosteluna sekä nöyryyttämisenä. Opiskelijoiden tieto- sekä taitotasoja väheksytään ja toiminnasta tehdään aiheettomia huomautuksia. Sanatonta väkivaltaa käytetään myös vallankäytön välineenä. Opiskelijoilta vaaditaan liiallista vastuuta osaamistasoon nähden ja työtehtäviä annetaan kohtuuttomat määrät. (Hakojärvi 2011, 164, 168.)
Väkivallalla on aina seuraamuksensa, jotka ilmenevät negatiivisina tunteina sekä kokemuksina. Opiskelijoiden ammatillinen kasvu häiriintyy, urasuunnitelmat heikentyvät sekä mielikuva hoitotyön ammatista voi vääristyä. Yleisiä negatiivisia tunteita ovat ahdistus, pelko ja itsetunnon heikentyminen. (Hakojärvi 2011, 169.)
Opinnäytetyön tulosten mukaan henkinen väkivalta on fyysistä väkivaltaa yleisempää sekä haitallisempaa. Henkinen väkivalta ilmeni ammatillisissa harjoitteluissa ohjaus- ja hoitotilanteissa nimittelynä sekä vähättelynä potilaiden ja henkilökunnan taholta. Väkivaltatilanteiden yleisimmiksi selviytymiskeinoiksi nousivat asioiden läpikäyminen sekä keskusteluapu. Tärkein ennaltaehkäisykeino on tilanteiden ennakoiminen, opiskelijoiden käyttäytyminen sekä toiminta väkivaltatilanteissa. (Huolman & Yläkäs 2021.)
Ennaltaehkäisy on avainasemassa
Työntekijöillä on oikeus tehdä työnsä päivittäin turvallisesti ilman väkivallan uhkaa, turvallisuus on ihmisen perustarve sekä oikeus. Väkivaltaa ei hyväksytä eikä sallita missään sen eri ilmenemismuodoissa. (Työturvallisuuskeskus 2020, 5.) Tärkein ennaltaehkäisykeino on koulutus.
Koulutus antaa yleensä valmiutta jo väkivaltatilanteiden kehittymisvaiheessa, jolloin pystytään ennaltaehkäisemään tilanteiden toteutuminen ennen niiden ilmenemistä. Koulutuksen on koettu lisäävän itsevarmuutta tilanteiden mahdolliseen kohtaamiseen sekä niistä selviytymiseen. (Liias 2020, 15.) Hoitajia ei ole tarkoitettu rikottavaksi henkisesti eikä fyysisesti. Jokaisella väkivaltatilanteella on seurauksensa.
Asiakasväkivalta ja häiriökäyttäytyminen terveydenhuoltohenkilöstöä kohtaan on lisääntynyt viime vuosien aikana. Tätä väkivaltaa työssään joutuvat kohtaamaan eniten nuoret työntekijät. Siksi väkivaltatilanteisiin pitää varautua sekä työpaikoilla että ammattikorkeakouluissa, joissa opetetaan tulevia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. (Työterveyslaitos 2019.)
Kirjoittajat
Rosa Huolman ja Roosa Yläkäs ovat sairaanhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.
Vuokko Koiranen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan lehtori.
Lähteet
Fotorech. 2020. Surullinen-masennus-mies-yksinäisyys-yksin. Viitattu 26.11.2021. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/surullisuus-masennus-mies-5520344/
Hakojärvi, H-R. 2011. Hoitohenkilökunnan opiskelijoihin kohdistama henkinen väkivalta ohjatussa harjoittelussa- kirjallisuuskatsaus. Turun yliopisto. Hoitotiede 23 (3). Viitattu 26.11.2021. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/307578215_Hoitohenkilokunnan_opiskelijoihin_kohdistama_henkinen_vakivalta_ohjatussa_harjoittelussa_-_kirjallisuuskatsaus_Nursing_students’_experiences_of_bullying_during_clinical_practice
Huolman, R. & Yläkäs, R. 2021. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemat väkivaltatilanteet ammatillisissa harjoitteluissa. LAB-ammattikorkeakoulu. Sairaanhoitajakoulutus. Opinnäytetyö. Viitattu 20.11.2021. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/510307/Opinn%c3%a4ytety%c3%b6%20Huolman%20%26%20Yl%c3%a4k%c3%a4s.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Liias, T. 2020. Väkivalta- ja uhkatilanteiden kohtaamisen valmiudet sosiaalialalla. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutus. Opinnäytetyö. Viitattu 26.11.2021. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/347744/Opinn%E4ytety%F6-%20Taru%20Liias%20-V%E4kivalta-%20ja%20uhkatilanteiden%20kohtaamisen%20valmiudet%20sosiaalialalla.pdf?sequence=2
Reiman, S. 2017. Hoitohenkilökuntaan kohdistuvat väkivaltatilanteet ja lähijohtajien toiminta. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotiede. Pro-gradu-tutkielma. Viitattu 26.11.2021. Saatavissa https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef20180150/urn_nbn_fi_uef-20180150.pdf
Työterveyslaitos. 2019. Asiakasväkivalta sairaala- ja terveydenhuoltohenkilöstöä kohtaan lisääntynyt. Viitattu 18.1.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/asiakasvakivalta-sairaala-ja-terveydenhuoltohenkilostoa-kohtaan-lisaantynyt
Työturvallisuuskeskus. 2020. Väkivalta pois työpaikalta. Viitattu 26.11.2021. Saatavissa https://ttk.fi/files/7173/Vakivalta-pois-tyopaikalta.pdf
