Toimiakseen hyvin osana suurta organisaatiota työyhteisö tarvitsee osaavaa lähijohtamista. Vastaavasti lähijohtajan tulee omassa työssään onnistuakseen saada ylemmän johtajan tukea ja ohjausta. Johtaminen ei ole ihmisessä oleva ominaisuus, vaan taito, jota voi ja kannattaa kehittää ja harjoittaa. (Rousu & Lanne-Eriksson 2021, 12–13.)
Lähijohtajan rooli on usein kaksijakoinen, koska lähijohtaja on organisaation edustaja johtotehtävissä, mutta samalla toimija, joka rinnastetaan työntekijöihin työyksikössä. Kahdessa roolissa samanaikaisesti toimiminen ‒ keskijohdossa ja lähijohtajana käytännön tasolla ‒ voidaan kokea haastavana. Lähijohtajaan kohdistuu kahdelta suunnalta vaatimuksia, odotuksia ja toiveita. (Romppanen & Kallasvuo 2011, 11.)
Lähijohtajan työ on johtamista, jossa pyritään päämäärätietoisesti vaikuttamaan alaisiin. Vaikuttaminen kohdistuu yksilöön tai ryhmään vuorovaikutuksellisesti. Käytännön työssä lähijohtajalta vaaditaan tilanteiden ja tehtävien muuttuessa erilaisia toimintatapoja ja rooleja, kuten valmentajan, ongelmanratkaisijan tai suunnannäyttäjän roolia. (Hyppänen 2013, 12–13.)
Lähijohtajat kokevat työnsä haasteelliseksi, koska heitä ei useinkaan oteta mukaan päätöksentekoon. Heillä tulisi olla riittävästi valtaa, jotta he voisivat tehdä tarpeellisia päätöksiä ja kehittää osastonsa toimintaa. Lähijohtajan työnkuvan selkiyttäminen ja lisäkoulutus mahdollistavat sen, että lähijohtajalla on riittävästi aikaa ja tarvittavat tiedot ja taidot henkilöstön johtamiseen sekä asioiden hoitamiseen. Organisaatioissa, joissa näitä asioita on kehitetty, ovat henkilökunnan työtyytyväisyys, organisaation tuottavuus ja tehokkuus lisääntyneet. (Hewison 2013, 268–282.)
![[Alt-teksti: kuvan otsikkona on valmentavan johtamisen muistilista. Seitsemän kohtaa ovat: kysele ja ohjaa kysymyksillä, kuuntele ja anna aikaa vastauksille, ole kiinnostunut esiin nousevista asioista, arvosta alaisen ajatuksia ja mahdollista itsenäinen päätöksenteko, nosta esiin erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja pohdittavaksi, ole tukena ja sparraa hyvään lopputulokseen, kiitä ja kannusta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/08/561_2023_Valmentava-johtaminen-tukee-lahijohtamista-sosiaalialalla-1024x575.jpg)
Lähijohtajat kaipaavat konkreettista tukea
YAMK-opinnäytetyönä toteutettiin tutkimuksellisen kehittämisen hanke Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelle (Kettunen & Laakso 2023). Kehittämishankkeen päätehtävänä oli tuoda esiin jo olemassa olevia hyviä johtamisen käytänteitä lapsi- ja perhepalveluiden lähijohtamistyön johtamisessa sekä kehittää työskentelyn aikana esiin nousevia kehittämiskohteita.
Kehittämistyö pohjautui lähijohtamisen nykytilaa koskevaan kyselyyn, johon vastasivat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsi- ja perhepalveluiden lähijohtajat. Kyselyn vastauksien analysoinnin jälkeen laadittiin lähijohtajien johdolle webinaaritallenne, jossa oli heille suunnattu työpaja. Työpajan tarkoituksena oli tuottaa kehitysehdotuksia kyselylomakkeen vastauksista esiin nouseviin seikkoihin.
Keskeisimpiä tuloksia oli lähijohtajien kokemus siitä, mitkä ovat positiivisia piirteitä omassa johtajassa. Vastauksissa nousi esiin helppo tavoitettavuus ja tuen saaminen sitä tarvittaessa, pitkä työkokemus alalta ja hyvä ammatillinen osaaminen sekä helppo lähestyttävyys.
Lähijohtajan työtä tukee luottamus alaisiin, henkilön miellyttävyys johtajana sekä taito kuunnella. Lähijohtajat kaipaavat esihenkilöltään enemmän läsnäoloa ja konkreettista tukea ja perehdytystä työhönsä. Valmentavan johtamisen johtamistyyli näyttäytyi lähijohtamista tukevana. Opinnäytetyön lopputuotteena laadittuun huoneentauluun kerättiin lähijohtamista tukevia valmentavan johtamisen käytäntöjä (Kettunen & Laakso 2023).
Kirjoittajat
Annariikka Kettunen ja Miia Laakso opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen -koulutuksessa sosionomi YAMK -tutkintoa (tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla). He työskentelevät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaaliohjaajina.
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä yliopettajana.
Lähteet
Hewison, A. 2013. The missing leaders: rediscovering the ward sister/ charge nurse role. Leadership in Health Services Vol. 26, No. 4, 268-282. Viitattu 13.7.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1108/LHS-12-2011-0049
Hyppänen, R. 2013. Esimiesosaaminen. Liiketoiminnan menestystekijä. 3. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
Kettunen, A. & Laakso, M. 2023. Lähijohtajan työn tukeminen – Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimialalla. Opinnäytetyö. YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023081624740
Rousu, S. & Lanne-Eriksson, M. (toim.) 2021. Lähijohtaminen sosiaalialalla. Metropolia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 39. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-308-4
Romppanen, B. & Kallasvuo, A. 2011. Johtajuuden rakentuminen. Eväitä johtamiseen. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.
